Miksi sairastun aina loman alkaessa?
Mitä tutkimukset kertovat lomasairastelusta ja mitä voit tehdä sen ehkäisemiseksi
Olet odottanut lomaa pitkään.
Viimeiset työviikot ovat olleet kiireisiä. Ennen lomaa piti saada valmiiksi vielä monta asiaa: keskeneräiset projektit päätökseen, sähköpostit käsiteltyä ja työpöytä sellaiseen kuntoon, että loman voisi aloittaa hyvillä mielin. Ehkä työpäivät venyivät tavallista pidemmiksi, ja iltaisin ajatukset pyörivät vielä tekemättömissä asioissa.
Sitten koittaa ensimmäinen lomapäivä.
Heräät ilman herätyskelloa. Kalenteri on tyhjä. Ajattelet, että nyt alkaa vihdoin vapaa.
Mutta jo iltapäivällä kurkkua alkaa karhentaa.
Seuraavana aamuna nenä on tukossa, päätä särkee ja olo on voimaton. Suunniteltu retki tai mökkiviikonloppu vaihtuu sohvaan ja kuumemittariin.
Kuulen usein asiakkaideni sanovan: "Minä en sairasta koskaan muuten, mutta ensimmäinen lomaviikko menee aina flunssassa." Kun sama tarina toistuu vuodesta toiseen, on ymmärrettävää, että moni alkaa pohtia, mistä ilmiössä oikein on kyse.
Moni tunnistaa tämän kokemuksen. Jopa niin hyvin, että siitä on tullut lähes vitsi: "Taas kävi näin, ensimmäinen lomapäivä ja flunssa."
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä sattumasta.
Tutkimuksissa on havaittu, että osa ihmisistä sairastuu toistuvasti juuri silloin, kun pitkä työjakso päättyy ja olisi vihdoin aikaa levätä. Ilmiö tunnetaan nimellä vapaapäiväsairus tai lomasairastelu (leisure sickness).
Nyt tutustumme siihen, mitä tutkimukset tästä ilmiöstä kertovat, miksi se voi liittyä pitkittyneeseen kuormitukseen ja ennen kaikkea siihen, mitä itse voit tehdä vähentääksesi sen riskiä.
Onko lomasairastelu oikea ilmiö?
Kyllä.
Vaikka lomasairastelu ei ole virallinen lääketieteellinen diagnoosi, sitä on tutkittu jo vuosien ajan. Erityisesti hollantilainen terveyspsykologi Ad Vingerhoets kollegoineen on kuvannut ilmiötä, jossa osa ihmisistä kokee sairastuvansa toistuvasti juuri viikonloppujen tai lomien alussa.
Tutkimusten mukaan ilmiö ei ole kovin tavallinen, mutta niille, joita se koskettaa, kokemus voi toistua vuodesta toiseen.
Yhteistä monille lomasairastelijoille näyttäisi olevan se, että he ovat tunnollisia, vaativat itseltään paljon ja heidän on vaikea irrottautua työasioista myös vapaa-ajalla.
Mitä elimistössä tapahtuu?
Työstressi ei vaikuta vain mieleen. Se vaikuttaa myös hermostoon, hormonitoimintaan ja immuunijärjestelmään.
Kun työ kuormittaa pitkään, elimistö toimii tavallista aktiivisemmassa valmiustilassa.
Stressihormonien, kuten kortisolin, määrä lisääntyy ja sympaattinen hermosto pitää kehoa suoritusvalmiina. Tämä on hyödyllinen reaktio silloin, kun kohtaamme lyhytaikaisen haasteen.
Ongelma syntyy silloin, kun kuormitus jatkuu viikkoja tai kuukausia.
Tutkimusten mukaan pitkäkestoinen stressi voi muuttaa immuunijärjestelmän toimintaa monin tavoin. Se voi esimerkiksi hillitä joitakin tulehdusreaktioita tai muuttaa sitä, miten elimistö reagoi viruksiin.
Kun loma alkaa ja kuormitus vähenee, myös elimistön stressivaste alkaa rauhoittua.
Tällöin elimistössä jo ollut virus voi alkaa oireilla näkyvämmin. Toisin sanoen lepo ei aiheuta flunssaa, mutta se voi olla hetki, jolloin oireet tulevat esiin.
Voisi ajatella, että työkiireiden aikana elimistö on pitänyt yllä "selviytymistilaa". Kun vaara on ohi, keho uskaltaa vihdoin näyttää sen, kuinka kuormittunut se on ollut.
Se on vähän kuin auto, jota on ajettu pitkään suurilla kierroksilla. Vasta kun moottori sammutetaan, huomataan, kuinka kuuma se oikeastaan oli.
Miksi juuri minä sairastun?
Tutkimuksissa on tunnistettu useita tekijöitä, jotka näyttävät lisäävän lomasairastelun todennäköisyyttä.
Näitä ovat esimerkiksi:
- pitkäkestoinen työkuormitus
- korkeat vaatimukset itseä kohtaan
- vaikeus irrottautua työasioista
- vähäinen palautuminen arjen keskellä
- jatkuva kiireen tunne
- riittämätön uni.
On tärkeää huomata, ettei kyse ole siitä, että vastustuskykysi olisi välttämättä tavallista heikompi.
Usein kyse on siitä, että elimistö on joutunut toimimaan pitkään kuormituksen alaisena ilman riittävää palautumista.
Entä jos syynä ovatkin käytännön asiat?
Vaikka pitkittynyt stressi voi selittää osan lomasairastelusta, se ei ole ainoa mahdollinen syy. Jokainen flunssa ei liity kuormitukseen, eikä jokaista sairastumista kannata tulkita kehon "viestiksi".
Loman alkuun osuu usein monia muitakin tekijöitä, jotka voivat lisätä sairastumisen riskiä.
Esimerkiksi matkustaminen altistaa uusille viruksille. Lentokentillä, junissa ja muissa vilkkaissa matkustustiloissa kohtaa suuren määrän ihmisiä lyhyessä ajassa, mikä lisää hengitystieinfektioiden leviämisen mahdollisuutta.
Myös lasten lomat voivat lisätä altistumista. Kesäleireillä ja harrastuksissa kiertävät virukset kulkeutuvat helposti koko perheeseen.
Lisäksi loman alussa arjen rytmi muuttuu usein nopeasti. Valvotaan tavallista pidempään, nukutaan aamulla pitkään, syödään eri aikoihin kuin normaalisti ja saatetaan käyttää enemmän alkoholia kuin arjessa. Myös nesteen juominen unohtuu helposti erityisesti helteellä tai matkustaessa.
Yksittäinen muutos ei yleensä aiheuta sairastumista, mutta usean tekijän yhteisvaikutus voi lisätä elimistön kuormitusta juuri silloin, kun palautumisen pitäisi päästä alkamaan.
Siksi lomasairastelussa ei ole yleensä kyse yhdestä syystä, vaan useiden tekijöiden summasta.
Mitä voit tehdä?
Vaikka kaikkea sairastumista ei voi estää, omaa palautumista voi tukea jo ennen loman alkua.
- Älä säästä kaikkea lepoa lomalle.
Jo muutama rauhallinen hetki työviikon aikana auttaa hermostoa palautumaan.
- Vältä viimeisen työviikon ylikuormittamista.
Kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi juuri ennen lomaa.
- Tee pehmeä siirtymä lomaan.
Ensimmäisten lomapäivien ei tarvitse olla täynnä ohjelmaa.
- Huolehdi unesta.
Riittävä uni tukee sekä palautumista että immuunijärjestelmän toimintaa.
- Liiku lempeästi.
Kevyt liikunta luonnossa voi auttaa hermostoa rauhoittumaan.
- Muista neste ja säännöllinen ruokailu.
Erityisesti matkustaessa nämä unohtuvat helposti.
- Anna itsellesi lupa levätä ilman syyllisyyttä.
Palautuminen ei ole laiskuutta, vaan elimistön normaali ja välttämätön toiminto.
Lopuksi
Keho ei pyri pilaamaan lomaasi.
Jos sairastut juuri silloin, kun kiire hellittää, se ei tarkoita, että olisit tehnyt jotain väärin. Joskus se voi olla merkki siitä, että elimistö on kantanut kuormaa pitkään ja saa vasta nyt mahdollisuuden näyttää sen.
Onneksi palautumista voi tukea. Pienilläkin muutoksilla voi olla merkitystä – erityisesti silloin, kun niitä tekee jo ennen kuin uupumus tai sairaus pakottaa pysähtymään.
Toivon, että tämä blogikirjoitus auttoi sinua ymmärtämään omaa kehoasi hieman paremmin. Jos tunnistat itsesi tekstistä, olet lämpimästi tervetullut mukaan seuraamaan palautumiseen liittyviä vinkkejäni ja tutustumaan myös Loma alkaa nyt -miniverkkovalmennukseen, jossa syvennymme siihen, miten mieli ja keho voivat irrottautua työstä niin, että loma tuntuu aidosti lomalta.
Lue lisää Loma alkaa nyt -miniverkkovalmennuksesta, joka auttaa sinut laskeutumaan palauttavaan lomaan.
