Satuin kuulemaan metrossa parin pysäkin välisen ajan kahden henkilön keskustelua työnohjauksesta. Toinen henkilö kertoi kaverilleen, että heidän työpaikallaan alkaa työnohjaus ja että osa porukasta odottaa sitä kovasti. Hänen puhekumppaninsa kummasteli, että työnohjaus? ”Tehän olette kaikki jo vanhoja konkareita.” Toinen sanoi, että ei hänkään oikein tiedä, mitä työnohjauksessa tapahtuu, mutta että kyse ei ole työhön opastamisesta. Hän sanoi asian liittyvän jotenkin siihen, että opittaisiin käsittelemään asioita hyvässä hengessä eikä syyllistettäisi. Kiireessä kun tulee välillä sanottua turhan suoraan ja se kiristää työilmapiiriä.  

Kummallakin heistä oli mielikuva työnohjauksesta. Mitä työnohjaus sitten on ja mitä siinä tapahtuu? Suomenkielinen sana työnohjaus on hieman harhaanjohtava. Kyse ei ole työhön opastamisesta tai perehdyttämisestä. Työnohjaus on suomennettu englannin kielisestä sanasta supervision. Englannin kielessä käytetään myös termejä counselling ja work-counselling.

Työnohjauksessa jäsennetään työnohjaajan avulla omaa työtä ja työyhteisöä uudella tavalla. Siinä saadaan uutta näkökulmaa. Työnohjaus perustuu luottamukseen ja aitoon vuorovaikutukseen työnohjaajan ja ohjattavien välillä, jolloin työnohjauksessa voi olla omana itsenään pelkäämättä esim. kasvojensa menettämistä tai olevansa tyhmä. Työnohjauksessa keskustellaan ohjattavien kokemuksista ja käsityksistä sekä myös peloista, jotka liittyvät työnmaailmaan. Näistä kokemuksista opitaan esim. erilaisia suhtautumistapoja asioihin ja jännitteet työyhteisössä tai yksittäisen ohjattavan mielessä menettävät merkityksensä. Työnohjauksella on merkitystä laajasti ottaen henkilökohtaisen ammatillisen ja persoonallisen kasvun kehittäjänä sekä työyhteisölle merkityksellisen uuden tiedon tuottajana, joka tukee uusien oivallusten syntymistä ja edesauttaa työhyvinvointia.

Yleensä työnohjaaja tapaa ohjattavansa (yksilön tai ryhmän) kahden – neljän viikon välein ja tapaaminen kestää 1 – 2 tuntia kerrallaan. Työnohjauksessa luodaan ohjattavalle /ohjattaville aktiivinen rooli, sillä henkilö prosessoi uutta informaatiota aikaisempien tietojensa ja kokemuksiensa pohjalta.

Työnohjaaja keskittyy kuuntelemaan ohjattavansa tapaa ajatella, jonka myötä on mahdollisuus ymmärtää hänen tapaansa hahmottaa maailmaa ja auttaa häntä suhtautumaan uudella tavalla ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin.

Valtaosa Suomessa toimivista työnohjaajista kuuluvat Suomen työnohjaajat ry:hyn. He ovat suorittaneet n. 2 vuotta kestävän työnohjaajakoulutuksen ammatillisen perustutkintonsa lisäksi. Itselläni perustutkintona ovat kasvatustieteiden maisterin ja psykologian kandidaatin tutkinnot Helsingin Yliopistosta. Sen lisäksi olen suorittanut 80 opintopisteen Työnohjaaja ja työyhteisöjen -kehittäjä koulutuksen.

Itse pidän tärkeänä vetämissäni työnohjauksissa, että asioita lähdetään ratkaisemaan voimavarakeskeisesti eli mietitään, mikä on hyvin ja miten kehittämistä kaipaavia asioita voidaan parantaa. Ongelmat paisuvat helposti, jos lähdetään liikkeelle ongelmakeskeisesti ja upotaan ”suohon”. Myönteisen kautta asioiden lähestyminen tuottaa parhaiten toivotun tuloksen.

Haluaisitko sinä /työyhteisösi tutustua työnohjaukseen veloituksetta? Ole yhteydessä, niin varataan sinulle sopiva aika. Voit varata ajan tästä