Hyvinvointiblogi Ilo Elää

Mindfulness, myös hevosavusteisena - Voisinko minä parantaa sillä elämäni laatua?

Keskiviikko 3.5.2023 klo 20.21 - KM, PsK Jaana Laurinvaara

IloElaa_Hot_Air_Balloon.png

Mindfulness on monelle tuttu sana. Mitä mindfulness on?

Mindfulness on tietoista hyväksyvää läsnäoloa, mikä tarkoittaa oman kehon aistimista, tunteiden ja tuntemusten kuuntelemista ja kuulemista. Mindfulness ei ole rentoutumismenetelmä eikä se ole myöskään meditoimista. Käytännössä mindfulness tarkoittaa sitä, että aistit avataan juuri sen hetkisille havainnoille. Ei olla menneessä tai tulevassa vaan juuri tässä hetkessä. Mitä juuri nyt voin nähdä, kuulla, tuntea, haistaa tai maistaa?

 

Tietoista, tässä hetkessä ja ilman ennakkoasenteita

Tietoinen läsnäolo on taito suunnata huomiota ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin uudella tavalla tietoisesti, tässä hetkessä ja ilman ennakkoasenteita. Usein ajattelu houkuttelee meitä miettimään ja vatvomaan mennyttä tai ennakoimaan tulevaisuuden murheita.

 

Elämä muuttuu

Mindfulnessin avualla on mahdollista kehittää myönteisempiä tunnekokemuksia sekä oppia säätelemään omia tunnereaktioita. Rentoutumiskyky kasvaa ja stressinhallintakyky kehittyy. Stressaavassa tilanteessa oppii navigoimaan automaattiohjauksen sijaan.

Mindfulness kehittää myös empatiaa ja tunneälyä. Mindfulnessin avulla opitaan havainnoimaan sekä sisäisiä että ulkoisia ärsykkeitä uudella tavalla. Kivun sietokyky paranee ja ystävällisyys, elämän ilo ja itsen sekä muiden arvostus kasvaa.

 IloElaa_mindfulness_nainen_rannalla2.png

Miten harjoitellaan?

Mindfulnessharjoittelu voidaan aloittaa lyhyistä muutaman minuutin ohjatuista harjoitteista kohti itseohjattuja harjoitteita tai esim. apuna voidaan käyttää verkosta löytyviä harjoitteita ja ryhmämuotoista ohjattua harjoittelua. Säännöllisen harjoittelun edetessä oman tarkkaavuuden säätely ja kokemusten vastaanottaminen saavat uuden luonteen. Ihminen elää tässä ja nyt.

Kenelle?

Mindfulness sopii jokaiselle, joka on kiinnostunut saamaan paremman kosketuksen omiin tunteisiinsa ja automaattisiin ajatuksiinsa sekä toimintatottumuksiinsa. Toimimme nimittäin usein ikään kuin automaattiohjauksella ja niin, että mielemme on jatkuvasti joko menneessä tai tulevissa tapahtumissa.

 

Mindfulness hevosavusteisesti ja kognitiivisessa lyhytterapiassa

Mindfulnessiä voidaan käyttää osana kognitiivista lyhytterapiaa tai hevosterapiaa, jolloin voidaan oppia esim. reagoimaan tiettyihin tilanteisiin uudella tavalla tai sietämään epämukavia tunteita niiden tukahduttamisen sijaan, mikä voi aiheuttaa mm. masennusta ja ahdistusta. Ennen kaikkea mindfulness auttaa elämään tässä hetkessä ja löytämään kosketuksen itseen, kanssaihmisiin ja ympäristöön.

 

Kysy lisää

Jos olet kiinnostunut kehittämään tietoisuus- ja tunnetaitojasi mindfulnessin avulla tai osallistumaan hevosavusteiseen mindfulness työskentelyyn pienryhmässä, niin jätä yhteystietosi TÄSTÄ . Yhteystietojen jättäminen ei sido sinua mitenkään.

Tämän blogikirjoituksen kirjoittaja on Ilo Elää Stressiklinikan ja Ilo Elää Hyvinvointitallin terapeutti Jaana Laurinvaara (KM, PsK).  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mindfulness, kognitiivinen lyhytterapia, hevosterapia, tietoisuustaidot

KOHTI PAREMPAA ITSETUNTOA

Tiistai 18.4.2023 - Jaana Laurinvaara KM, PsK, kognitiivinen lyhytterapeutti ja sosiaalipedagoginen hevostoimintaohjaaja

Itsetunto_nainen.pngMiksi itsetunnolla on merkitystä ja mihin se vaikuttaa?

Itsetunto kehittyy ja muuttuu läpi koko elämän, myös aikuisena. Itsetunnolla on läheinen yhteys oman elämän tyydyttäväksi kokemisen kanssa. Siksi omaa itsetuntoaan kannattaa lähteä kehittämään systemaattisesti, jos itsetunto mietityttää tai jos sen kokee sen olevan huono.

Itsetunto tarkoittaa ihmisen tietoisuutta omasta arvostaan. Itsetunto vaikuttaa myös yksilön odotuksiin eli siihen, mitä hän odottaa tapahtuvan tulevaisuudessa. Yksilö toimii mielellään huomaamattaan odotustensa mukaisesti ja toteaa sitten olleensa oikeassa. Itsetunnon avulla henkilö antaa myös merkityksiä kokemuksilleen.  Se on yksilön sisäinen suodatin ja sen avulla tulkitaan kokemuksia ja tilanteita.

Itseään arvostava ihminen on yleensä aktiivinen vuorovaikutustilanteissa. Sellainen henkilö taas, jolla on epäilyksiä omasta arvostaan, ei usko omiin mahdollisuuksiinsa ja vähättelee saavutuksiaan. Heikosta itsetunnosta johtuvat tulkintavirheet on mahdollista selättää tiedostamalla ne.

Näin voit vahvistaa itsetuntoasi:

  1. Puhu itsellesi hyväksyvästi kuin parhaalle ystävällesi.
  2. Opettele arvostamaan itseäsi löytämällä omat vahvuutesi.
  3. Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet, siis vajavaisena puutteineen päivineen
  4. Älä vertaa itseäsi muihin. Sinä olet omat ainutlaatuinen itsesi.
  5. Pidä päiväkirjaa ja kirjoita Ilo Elää päiväkirjaasi, joka voi olla vaikka ruutuvihko, joka päivä 1 -3 asiaa, joista olet kiitollinen sekä 1 -3 asiaa, missä olet ollut mielestäsi hyvä juuri sinä päivänä. Huomaa pienikin hyvä.
  6. Ole avoin uusille ajatuksille ja asioille. Uskalla muokata ympäristöäsi haluamaasi suuntaan. Ajatukset ohjaavat toimintaasi.
  7. Opi tunnistamaan omat toiveesi ja tavoitteesi. Mieti, miten voit saavuttaa ne?

Onnea matkaan itsetuntosi vahvistamisessa.

Jos tuntuu, että tarvitset ulkopuolista näkökulmaa, autan mielelläni. Voit soittaa puh. 040 161 8895 tai olla yhteydessä TÄSTÄ. Voit myös varata ajan itsetuntoa vahvistavaan kognitiiviseen lyhytterapiaan tai hevosavusteiseen toimintaan Vello.fi/iloelaa/

itsetunto_mies_rannalla.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsetunto, itsearvostus, itsetunnon vahvistaminen, kognitiivinen lyhytterapia

Hevosavusteinen lyhytterapia sosiaalisen ahdistuksen ja pelon hoitamisessa

Torstai 9.2.2023 klo 12.38 - PsK, KM Jaana Laurinvaara

Toivoisitko_elamyksia_ja_aitoa.png

Mistä on kysymys?

Onko sinulla sosiaalisten tilanteiden välttelyä, koska olosi tuntuu epämukavalta?

Oletko huomannut, että jättäydyt pois sosiaalisista tilanteista ja keksit erilaisia tekosyitä, että niihin ei tarvitsisi mennä? Saatat tuntea näissä tilanteissa epämukavaa oloa ja jännittyneisyyttä, mahdollisesti ahdistuneisuutta tai pelkoa, että nolaat itsesi?
 
 
Samanlaisia tuntemuksia voi olla myös lapsilla ja nuorilla. Lapset eivät kuitenkaan aina osaa sanoittaa tuntemuksiaan. Lapsi voi esim. tarpeettomasti viivytellä kouluun lähtemistä tai ei halua käydä harrastuksissa. Lapsella saattaa ilmetä toistuvasti vatsakipua tai päänsärkyä, joiden takaa paljastuu ahdistuneisuutta sellaisia tilanteita kohtaan, joissa kohtaa vieraita ihmisiä.
Sosiaalinen ahdistuneisuus ja pelot vaivaavat monia. Ne kannattaa hoitaa viimeistään silloin, kun oma tai lapsen elämä alkaa kapeutumaan tilanteiden välttelyn seurauksena ja haittaa arjen sujumista. Hyvinvoinnin taso laskee ja ahdistus sekä pelko laskevat mielialaa.
Sosiaalisen ahdistuksen ja pelon taustalla saattaa olla nolatuksi tulemisen kokemuksia, koulukiusaamista ja ulkopuolisuuden tunnetta koulussa tai työporukassa. Syyt voivat olla moninaisia ja ihminen alkaa helposti yleistämään, jolloin jännityksen ja pelon kokemukset voimistuvat. Oireet alkavat lisääntymään ja mutkistumaan. Noidankehä on valmis.
Apua on saatavilla ja sitä kannattaa hakea. Yksin ei tarvitse jäädä.
 

Ilo Elää hevosterapia auttaa ja motivoi hoitoon 

Tutkimusten mukaan hyvin toimiva menetelmä sosiaalisen jännityksen ja pelkojen hoitamiseen on kognitiivinen lyhytterapia. Sitä voidaan tehostaa hevosavusteisella toiminnalla, joka motivoi ja sitouttaa varsinkin nuoria ja lapsia hoitoon.
Sosiaalinen_ahdistus_ja_pelot_blogi.png 
Ylläoleva kuva kuvaa sosiaalisen jännityksen ja ahdistuksen hoitoa lapsilla ja nuorilla hevosavusteisesti Ilo Elää Hyvinvointitallilla.
Aikuisten kohdalla keskitymme samoihin tekijöihin eli tunnistamaan sen, mitkä asiat (tilanteet, omat ajatukset) laukaisevat ahdistuksen ja harjoittelemme hyviä kehollisia sekä kognitiivisia keinoja ahdistuksen tai pelon hallintaan ja purkamiseen. Nuorten ja lasten kohdalla vanhemmat ja huoltajat saavat apua siihen, miten he voivat omalla toiminnallaan auttaa lasta ja nuorta ahdistuksen tai pelon hallinnassa.
Ahdistuneen lapsen ja nuoren on tärkeä saada itselleen kokemuksia ja varmuutta siitä, että uskaltaa, voi ja pystyy. Tässä ohjattu hevosavusteinen toiminta toimii erinomaisen hyvin. Hevosen kanssa toimiessaan lapsi joutuu myös korjaamaan asentoaan, sillä ahdistuneen ja jännittyneen lapsen tai nuoren pää ja katse on usein alaviistoon. Hevonen opettaa nostamaan katseen ja katsomaan eteenpäin, kohti menosuuntaa ja tulevaisuutta. 
Sama pätee myös aikuisiin. Hevonen on herkkä vuorovaikutuskumppani, joka hyväksyy ihmisen vikoineen ja puutteineen. Monella pyörii hevosavusteisen työskentelyn alkaessa mielessä kysymys, hyväksyykö hevonen minut? Mikä ihana kokemus onkaan asiakkaalle, kun hän huomaa, että kyllä, hevonen tykkää minusta ja hyväksyy minut sellaisena kuin olen. 
 
Kysymys on hyvin varhaisesta ihmisen tarpeesta. Ihminen tarvitsee turvassa olemisen tunnetta, jonka hyväksyvä lauma (ihmis- tai hevoslauma) voi tarjota hänelle. Kun tuntee olevansa turvassa, uudet, korjaavat kokemukset ovat mahdollisia. 

Lämpimästi tervetuloa hevosterapiaan (=hevosavusteiseen kognitiiviseen lyhytterapiaan)!

Aikaisempaa hevoskokemusta, lääkärin lähetttä tai hyvää fyysistä kuntoa ei tarvita. Alkuun pääsee varaamalla tutustumisajan tästä sähköisestä kalenterista tai soittamalla/lähettämällä viestin (myös WhatsUp) 040 161 8895 Tutustumiskäynnin hinta 39,50 eur.

Lämpimästi tervetuloa!

2 kommenttia . Avainsanat: hevosavusteinen terapia, lyhytterapia, hevosterapia, sosiaalinen pelko, sosiaalinen ahdistus, Jaana Laurinvaara

KOGNITIIVINEN HEVOSAVUSTEINEN LYHYTTERAPIA ILO ELÄÄ

Tiistai 16.8.2022 klo 23.51 - PsK, KM Jaana Laurinvaara, kognitiivinen lyhytterapeutti, taitava tunnemieli -ohjaaja

Kognitiivinen hevosavusteinen lyhytterapia lähtee siitä, että tutkimalla ongelmallisia ajatuksiamme ja käsityksiä itsestämme sekä muokkaamalla niitä joustavammiksi, voimme vaikuttaa tapaamme tuntea ja kokea asioita. Elämänilomme lisääntyy ja aiemmin ongelmalliseksi kokemamme asiat helpottuvat.

Kognitiivisessa hevosavusteisessa lyhytterapiassa painotetaan nykyhetkeä ja tarkastellaan tarpeellisessa määrin lapsuuden kokemuksia ja elämän aikana opittuja käsityksiä itsestä ja maailmasta.

Kognitiivisessa hevosavusteisessa lyhytterapiassa tunnekokemukset ovat keskeisessä asemassa ja hevosethan ovat tunnetaitojen mestareita.

Tyypillisesti kognitiivisessa lyhytterapiassa

  • pyritään selvittämään ajatusmaailmaasi ja tutkitaan, millaisia tunteita ja toimintatapoja vaikeuksiisi liittyviin ajattelutapoihisi kytkeytyy
  • tutkitaan millaisina yleensä koet muut ihmiset
  • tutkitaan ongelmallisia ajattelun ja kokemisen tapojasi ja sitä, miten ne ruokkivat pahaa oloasi
  • kokeillaan ja harjoitellaan uusia tapoja toimia
  • yritetään ymmärtää, miten ajatusmaailmasi on syntynyt elämänkokemustesi pohjalta


heppa_108.jpg

Kognitiivinen hevosavusteinen terapia käytännössä

Tyypillinen kesto: 10 - 25 krt /80 min kerta 

Tyypillinen tiiviys: 1 krt viikossa   

Terapeutin rooli: Kognitiivinen lyhytterapeutti pyrkii olemaan tasavertainen asiakkaan kanssa ja kyselee aktiivisesti asioita. Terapeutti toimii tulkkina hevosen ja asiakkaan välillä. Kaikki tapaamisissa käsitellyt asiat ovat täysin luottamuksellisia ja salassa pidettäviä.

Työskentelytapa: Kognitiivisessa hevosavusteisessa lyhytterapiassa sovimme yhdessä tavoitteen työskentelylle. Pyrin kysellen ja keskustellen auttamaan sinua itse tekemään oivalluksia tavastasi ajatella ja kokea asioita. Hevosen läsnäolo auttaa sinua olemaan läsnä tässä hetkessä. Saat tietoa kokemistasi vaikeuksista. Keskustelemisen lisäksi jäsennämme ongelmasi luonnetta myös paperille. 

Usein pyydän sinua tekemään harjoituksia tai kotitehtäviä ja esimerkiksi seuramaan oireitasi ja niitä asioita, jotka vaikuttavat oireidesi kulkuun. Voin ehdottaa myös kokeiluluontoisesti, että kokeilet toimia tietyssä tilanteessa uudella tavalla ja katsomme, miltä se tuntuu ja mitä siitä seuraa.

Voimme käyttää myös erilaisia mielikuvaharjoituksia tai “mindfulness”-harjoituksia, joissa voidaan harjoitella konkreettisesti tarkkailemaan omia tuntemuksia, ajatuksia ja tunteita hyväksyvään sävyyn usein yhdessä hevosen kanssa, välillä myös ilman hevosta.

Kognitiivinen lyhytterapia on tehokasta

Kognitiivisella lyhytterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja. Se on niin Suomessa kuin kansainvälisesti suositeltu terapiamuoto vaikuttavuutensa vuoksi. Kognitiivinen käyttäytymisterapia mainitaan hoitovaihtoehtona myös Käypä hoito –suosituksissa.

Usein jo lyhyelläkin yhteistyöllä voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia. Kognitiivisen lyhytterapian tuloksellisuudesta ja turvallisuudesta on olemassa laajasti tutkimusnäyttöä. Kohdennetun ja ajallisesti rajatun otteensa vuoksi se on myös kustannustehokas hoito- ja kuntoutusmuoto. Lyhytterapian nimitys tulee juuri tästä ajallisesti rajatusta prosessista (10 – 25 krt.

Hevosavusteinen kognitiivinen lyhytterapia ei ole tällä hetkellä Kelan tukemaa. Kuitenkin se tulee asiakkaalle edullisemmaksi kuin Kelan tukemat 2 – 3 vuotta kestävät terapiat, joiden kustannuksista asiakas maksaa itse osan. Hevosavusteisesta kognitiivisesta terapiasta ei tule merkintöjä Kanta-palveluun.  

Heidi_ja_Milla_sankkari.jpg

Nuorten kognitiivinen hevosavusteinen terapia

Nuorten kognitiivisessa lyhytterapiassa yhteistyösuhteen ja luottamuksen rakentuminen terapian alussa on keskeistä. Hevosen läsnäolo helpottaa ja nopeuttaa luottamuksellisen suhteen syntymistä sekä motivoi asiakasta lähtemään terapiaan verrattuna normaaliin vastaanotto-tilassa tapahtuvaan terapiaan.

Terapeutti voi tarjota neutraalia tietoa, punnittua kokemusta ja edustaa ulkopuolisuutta nuoren oireissa ja perhetilanteessa. Nuoret arvostavat tällaista asetelmaa ja terapeutin rooli voi olla ikään kuin valmentajan tai mentorin. Nuorten kognitiivisessa lyhytterapiassa voidaan tarvittaessa hyödyntää vanhempien apua ja on tärkeää, että vanhemmat ymmärtävät väliintulojen tai esim. altistusten tai oikeassa elinympäristössä toteutettujen välitehtävien merkityksen ja voivat tukea nuorta niissä.

Lämpimästi tervetuloa kognitiiviseen hevosavusteiseen lyhytterapiaan!

Voit varata tutustumisajan TÄSTÄ  tai kysyä lisätietoja Jaana Laurinvaaralta 040 161 8895              

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hevosterapia, kognitiivinen lyhytterapia, psykososiaalinen hevosavusteinen kuntoutus