Hyvinvointiblogi Ilo Elää

Miten minusta tuli minä?

Share |

Torstai 17.3.2016 klo 23:19 - KM, PsK Jaana Laurinvaara


Jokainen meistä on varmaan joskus miettinyt, miten itsestä on tullut juuri tällainen. Välillä meidän on vaikea hyväksyä kaikkia minuuteemme kuuluvia piirteitä ja toivoisimme olevamme ainakin hetkittäin toisenlaisia. Tämän hetkisen tiedon mukaan voidaan karkeasti sanoa, että sekä perimä että ympäristö vaikuttavat noin puoliksi  minuutemme kehittymiseen. Ympäristön vaikutus on siis todella suuri. Tätä on voitu tutkia, kun identtiset kaksoset ovat joutuneet heti syntymänsä jälkeen eri kasvuympäristöön ja viettäneet elämänsä erossa toisistaan.

Ihmisen minäkuva ilmenee tavassa, jolla hän kuvaa persoonaansa, omaa osaamistaan, kykyjään, tavoitteitaan, ihanteitaan ja odotuksiaan. Se on ihmisen päätösten ja elämän ratkaisujen eräänlainen kivijalka.  Minäkuva jäsentää siis ihmisen sisäisiä toimintoja ja ohjaa hänen käyttäytymistään.  Minäkuvan muodostumiseen ja muutokseen vaikuttaa tieto ja havainnot siitä, miten muut ihmiset suhtautuvat häneen.

Ihmistä sanotaan usein sosiaaliseksi eläimeksi. Olemme olemassa sosiaalisten suhteiden kautta ja niiden avulla. Identiteetin kehittyminen alkaa varhaisessa lapsuudessa ja jatkuu läpi koko ihmisen eliniän. Lapsen minäkuva syntyy peilisuhteen ja samaistumisen kautta. Koska lapsella ei ole aluksi käsitystä siitä, millainen hän on, näkee hän itsensä ikään kuin vanhempien tarjoamasta peilistä. Peilisuhteella ymmärretään siis vuorovaikutusta, josta käy ilmi, miten vanhemmat ja muut lapselle tärkeät ihmiset suhtautuvat häneen. Peilisuhde jatkuu ainakin murrosiän loppuun saakka.

Identiteetti on minän pysyvyyttä ja varmuutta kuvaava tunne, varmuutta siitä, kuka on ja keneksi on kasvamassa.  Identiteetin muodostuminen ei siis ole pelkästään nuoruuden kehitystehtävä, vaan identiteetin kasvu ja kehitys voi jatkua ihmisillä pitkälle aikuisuuteen edistäen samalla psykososiaalista hyvinvointia. Identiteetin kehittyminen vaatii yhteyden toisiin ihmisiin ja mahdollisuuden käyttää toisia ihmisiä peilinä, siis yhteisöllisyyttä.

Ihminen arvioi ympäristöään minäkäsityksensä kautta. Minäkäsitys on myös voimaantumisen kannalta keskeinen, sillä ihmisen käsitys itsestään on yhteydessä siihen, millaisia odotuksia hänellä on tulevaisuutta kohtaan ja miten hän arvioi omat voimavaransa. Vahvan itsetunnon omaava ihminen on saanut hyväksymisen kokemuksia uskoen kykenevänsä suoriutumaan tehtävistään ja suhtautuen luottavaisesti tulevaisuuteen. Heikon itsetunnon omaavalla ihmisellä ei tällaista kykyä ole. Häneltä voi puuttua usko itseen ja maailmaan. Elämän mielekkyys ei ole niin itsestään selvää, eikä sen seurauksena ole motivaatiota päästä tavoitteisiin ja tehdä päätöksiä. Itsetunto on yksi taustalla oleva tekijä, joka saa meidät suhtautumaan erilailla muutostilanteissa.

Nykyisin muutoksille alttiissa työelämässä vaaditaan oman minän ja identiteetin peilaamista, kyseenalaistamista, uudelleenjärjestelyä ja totuttujen rajojen ylittämistä. Ihmisen identiteetti muuttuu läpi koko elämän. Näin ollen on aina mahdollista lähteä tietoisesti kehittämään oman minuutensa sellaisia puolia, joihin haluaa panostaa.

Coaching ja työnohjaus tarjoavat erinomaisen paikan oman, varsinkin työminän ja ammatti-identiteetin peilaamiseen, kyseenalaistamiseen ja uudelleenjärjestelyyn valmentajan (coach) tai työnohjaajan toimiessa peilinä ja uudelleen opitun käyttäytymisen sparraajana sekä vahvistajana.

Minäkuva voi siis muuttua riittävän pitkäkestoisessa coaching- tai työnohjausprosessissa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa saadun palautteen kautta. Yksilö kyseenalaistaa saamansa palautteen seurauksena aiempia ajattelutottumuksiaan, minkä seurauksena oma suhtautuminen itseen muuttuu. Ryhmän jäsenet ja työnohjaaja/coach vahvistavat yksilön muuttunutta suhtautumista itseensä, joka heijastuu muuttuneena toimintana. Ryhmältä saadun palautteen avulla uusi minäkuva pääsee ”juurtumaan” ja yleistymään myös ohjauksen ulkopuoliseen maailmaan. Erittäin tärkeää on myös lähiympäristön myönteiset ja kannustavat reaktiot henkilön muuttuneeseen toimintaan, mikä ei aina ole kuitenkaan itsestään selvää.

 

 

 

 

Avainsanat: minäkuva, identiteetti, työnohjaus, coaching


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini