Hyvinvointiblogi Ilo Elää

Mistä hevosavusteisessa työnohjauksessa on kyse?

Tiistai 5.4.2016 klo 18:17 - KM, PsK, työnohjaaja STOry, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja Jaana Laurinvaara

Hevosavusteinen työnohjaus tekee tuloaan Suomeen.  Kyse ei ole kuitenkaan mistään täysin uudesta ilmiöstä vaan hevoset ovat valmentaneet jo yli 20 vuotta yksityisiä ihmisiä ja työyhteisöjä sekä yritysjohtoa lähinnä vuorovaikutus- ja tunnetaidoissa maailmalla.  Hevosavusteinen työnohjaus kuuluu työnohjauksen toiminnallisiin menetelmiin. Muita toiminnallisen työnohjauksen muotoja ovat mm. taide ja tanssi. Kun tilanteita lähestytään toiminnan kautta, voidaan työnohjauksessa saada esille kehoon lukittuja ajatuksia ja tuntemuksia, joita ei ehkä ole tiedostettu lainkaan ja näin ratkaistua ongelmatilanteita. Asioita voidaan kuvata ja havainnollistaa muutenkin kuin puhumalla.

Jaana_ja_Vili_sivulta_www.jpg


Työnohjauksen tavoitteina on usein työhön liittyvien kuormittavien tekijöiden selkiyttäminen, työhyvinvoinnin tukeminen, itsetuntemuksen ja tunnetaitojen lisääminen tai työkulttuurin uudistaminen. Työnohjaus voi olla yksilö-, ryhmä- tai työyhteisöohjausta. Hevosavusteista työnohjausta käytettäessä työnohjaajalla täytyy olla näkemys siitä, miksi hän käyttää ko. menetelmää.  Itse ehdotan hevosia käytettäväksi työnohjauksessa mm. silloin, kun on odotettavissa, että hevosavusteisen toiminnan kautta voi syntyä uusia oivalluksia, vaihtoehtoisia näkökulmia tai ratkaisuja ongelmatilanteisiin nopeammin kuin normaalissa neuvotteluhuoneessa tapahtuvassa työnohjaustilanteessa. Välillä taas ohjattavat toivovat itse hevosavusteista työnohjausta. Hevosavusteinen työnohjaus sopii myös erittäin hyvin johtamis-, tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Moni asia ratkeaa ajattelemalla ja puhumalla, mutta loppujen lopuksi ihmisten välisestä kommunikaatiosta vain alle 10 % on sanallista informaatiota. Hevoset toimivat hyvin ikään kuin neutraalina peilinä ihmisen toiminnalle. Hevosten keskinäinen vuorovaikutushan perustuu hienovaraiseen sanattomaan viestintään.

Ratsastuksellisesti harjoitukset ovat yksinkertaisia eivätkä vaadi aikaisempaa hevosmieskokemusta. Aivan aluksi hevoseen tai hevoslaumaan voidaan tutustua maasta käsin sitä tarkkaillen. Talutusharjoitukset auttavat yhteisen kielen rakentamisessa. Ihmisen ja hevosen välinen sanaton ”leikki” puolestaan rakentaa keskinäistä luottamusta. Ratsastuksen teknisen harjoittelun sijaan keskitytään työnohjauksen tavoitteiden suuntaisiin tehtäviin hevosen kanssa. Kun hevosavusteisessa työnohjauksessa on koko keho liikkeessä, aktivoituu aivoissa useampia alueita ja aivoihin muodostuu uusia neuraalisia ratoja.  Näin voidaan saada aivan uudentyyppisiä oivalluksia ja ratkaisuja pulmatilanteisiin.

Työnohjaustilanteessa toimintamme hevosen kanssa perustuu pitkälle tunteisiin ja kokemukselliseen läsnäoloon. Hevonen ei ole kiinnostunut selityksistämme tai järkeilystämme vaan odottaa meiltä johdonmukaisuutta ja reilua johtajuutta. Tämän vuoksi johtamisen ja keskittymiskyvyn ongelmat sekä haasteet tunteidemme käsittelyssä heijastuvat helposti vuorovaikutukseemme hevosten kanssa.

Hevonen voi ohjata meitä myös luottamaan enemmän itseemme ja omiin kykyihimme tai päinvastoin ylimielisen käskyttäjän kanssa hevonen kieltäytyy yhteistyöstä. Nämä ovat seikkoja, joista meidän on hyvä olla tietoisia ja asioita, mitä pystymme kehittämään. Ihmisen on välillä helpompi ottaa vastaan palautetta hevoselta kuin toiselta ihmiseltä hevosavusteiseen työnohjaukseen perehtyneen ohjaajan toimiessa tulkkina. Näin ihminen oppii koulutetun työnohjaajan avulla tunnistamaan ja ilmaisemaan selkeämmin mm. omia tunteitaan ja empatia sekä vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hevonen on myös mitä parhain tietoisen läsnäolon opettaja.

Käytän itse hevosavusteisessa työnohjauksessa ratkaisukeskeistä ja fenomenologista viitekehystä, joihin sovelletaan toiminnallisia menetelmiä oppimisen ja oivalluksen syventämiseksi. Tilanteiden purussa käymme läpi toiminnan herättämiä kokemuksia, ajatuksia, tuntemuksia ja oivalluksia, jotka tehdään aina yhteydessä kokonaistilanteeseen. Hevosavusteisen työnohjauksen ohjaajan pitää osata asiansa ja käyttää hevosia, jotka hän tuntee hyvin.

Hevosavusteinen työnohjaus tuottaa usein hienoja oivalluksia ja onnistumisen elämyksiä, kun toiminnan jälkeen purkutilanteissa hevosten kanssa tehtyjä tehtäviä ei niinkään analysoida, vaan kerrotaan omista kokemuksista, tunteista ja ajatuksista sellaisina, kun on ne kokenut. Hevosavusteisen työnohjauskerran päätyttyä jää jo odottamaan seuraavaa työnohjauskertaa!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hevosavusteinen työnohjaus