Hyvinvointiblogi Ilo Elää

Mihin tarvitsemme tunteita?

Tiistai 28.11.2023 - Jaana Laurinvaara, KM, PsK, kognitiivinen lyhytterapeutti, työnohjaaja SOSPED, STOry

Hymyileva_nainen.png

Mihin tarvitsemme tunteita?

Voitko kuvitella, millaista elämä olisi ilman tunteita? Ilotonta, surutonta, tasapaksua, pelotonta …

Arkielämässä emme mieti tunteita useinkaan. Olemme niin tottuneet tunteiden olemassaoloon. Tunteet ovat välttämätön osa ihmisyyttä. 

Tunteet ovat kokemus- ja elämysmaailmamme keskeisintä sisältöä. Ne motivoivat meitä tekemään jotain ja tekemään myös valintoja. Tunteet varoittavat meitä vaarasta ja antavat tietoa elimistömme tilasta. Tunteilla on vielä lukuisia muitakin tehtäviä. 

Tunnetaitoja voi opetella 

Ihminen on tunneolento. Opimme tunnetaitoja varhaislapsuudesta alkaen. Meillä on lukuisia tunnetiloja, jotka voivat vaihdella nopeastikin. Välillä saatamme jumittua johonkin tunnetilaan ja jäädä vellomaan siihen. 

Kokemus ja yksilöllisyys ohjaavat meitä rakentamaan omia tunne-elämän selviytymiskeinojamme. Yksilölliset piirteemme rakentuvat osittain temperamenttimme pohjalle. Temperamentti on osa perimäämme.

Voimakkaat ja hallitsemattomat tunteet

Joskus tunteet ovat hyvin voimakkaita ja ilmaantuvat meistä väärässä tilanteessa. Ne tuntuvat hallitsemattomilta ja joskus jopa lamauttavilta. Alkuun esim. ahdistus saattaa olla hyödyllinen viesti ja silloin meidän kannattaa jäädä kuulemaan, mitä ahdistus haluaa viestittää meille. Entä jos on koko ajan ahdistunut, eikä pysty vaimentamaan ahdistuksen tunnetta?

Tunteet kertovat elämäntilanteestamme. Sen vuoksi on hyvä oppia tapoja toimia voimakkaidenkin tunteiden kanssa sovinnollisesti ja siten, että tunteet eivät ala ohjaamaan toimintaamme haitallisella tavalla.

Tunnekokemuksen kolme osaa

Tunnekokemukset voidaan pilkkoa kolmeen osaan: ajatuksiin, kehon tuntemuksiin ja käyttäytymiseen. Tämän kolmijaon (mitä ajattelet, mitä tunnet kehossasi ja mitä teet) tiedostaminen tekee voimakkaasta tunnekokemuksesta vähemmän ylivoimaisen tai hallitsemattoman. Samoin sen tunnistaminen, mitä tapahtuu ennen voimakkaan tunteen syntymistä ja mitä tapahtuu voimakkaan tunnereaktion jälkeen.

Haluaisitko kehittää tunnetaitojasi? Varaa maksuton 30 min etäaika sähköisestä kalenteristani (www.vello.fi/iloelaa/), niin paneudun sinun tilanteeseen ja saat ilmaiset vinkit tunnetaitojesi kehittämiseen saman tien!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tunnetaidot, tunneäly, tunteet

Mitä hyötyä työnohjauksesta on?

Sunnuntai 30.7.2023 - Työnohjaaja SOSPED, STOry Jaana Laurinvaara

3_henkil_vuorelle_web.jpgSatuin kuulemaan metrossa parin pysäkin välisen ajan kahden henkilön keskustelua työnohjauksesta. Toinen henkilö kertoi kaverilleen, että heidän työpaikallaan alkaa työnohjaus ja että osa porukasta odottaa sitä kovasti. Hänen puhekumppaninsa kummasteli, että työnohjaus? ”Tehän olette kaikki jo vanhoja konkareita.” Toinen sanoi, että ei hänkään oikein tiedä, mitä työnohjauksessa tapahtuu, mutta että kyse ei ole työhön opastamisesta. Hän sanoi asian liittyvän jotenkin siihen, että opittaisiin käsittelemään asioita hyvässä hengessä eikä syyllistettäisi. Kiireessä kun tulee välillä sanottua turhan suoraan ja se kiristää työilmapiiriä.  

Kummallakin heistä oli mielikuva työnohjauksesta. Mitä työnohjaus sitten on ja mitä siinä tapahtuu? Suomenkielinen sana työnohjaus on hieman harhaanjohtava. Kyse ei ole työhön opastamisesta tai perehdyttämisestä. Työnohjaus on suomennettu englannin kielisestä sanasta supervision. Englannin kielessä käytetään myös termejä counselling ja work-counselling.

Työnohjaus perustuu luottamukseen ja aitoon vuorovaikutukseen

Työnohjauksessa jäsennetään työnohjaajan avulla omaa työtä ja työyhteisöä uudella tavalla. Siinä saadaan uutta näkökulmaa. Työnohjaus perustuu luottamukseen ja aitoon vuorovaikutukseen työnohjaajan ja ohjattavien välillä, jolloin työnohjauksessa voi olla omana itsenään pelkäämättä esim. kasvojensa menettämistä tai olevansa tyhmä. Työnohjauksessa keskustellaan ohjattavien kokemuksista ja käsityksistä sekä myös peloista, jotka liittyvät työnmaailmaan. Näistä kokemuksista opitaan esim. erilaisia suhtautumistapoja asioihin ja jännitteet työyhteisössä tai yksittäisen ohjattavan mielessä menettävät merkityksensä.

Työnohjauksella on merkitystä henkilökohtaisen ammatillisen ja persoonallisen kasvun tuottajana sekä työyhteisöille merkityksellisen uuden tiedon mahdollistajana, joka tukee uusien oivallusten syntymistä ja edesauttaa työhyvinvointia. Työyhteisöjen psykologinen turvallisuuden tunnen paranee, millä on tutkimuksissa todettu olevan suora yhteys työn tuottavuuteen.

pala_palalta.jpgKuinka usein ja missä?

Yleensä työnohjaaja tapaa ohjattavansa (yksilön tai ryhmän) kahden – neljän viikon välein ja tapaaminen kestää 1 – 2 tuntia kerrallaan. Tapaamiset voidaan järjestää asiakkaan tai työnohjaajan tiloissa, myös ulkona luonnossa. Työnohjauksen maksaa usein työnantaja, sillä se on yksi henkilöstön ja työhyvinvoinnin kehittämisen muoto. Työnohjaukseen voi tulla myös itsemaksavana.

Työnohjauksessa on ohjattavalla /ohjattavilla aktiivinen rooli, sillä henkilö prosessoi uutta informaatiota aikaisempien tietojensa ja kokemuksiensa pohjalta. Kyseessä on ns. kokemuksellinen oppiminen.

Työnohjaaja keskittyy kuuntelemaan ohjattavansa tapaa ajatella, jonka myötä on mahdollisuus ymmärtää hänen tapaansa hahmottaa maailmaa ja auttaa häntä suhtautumaan uudella tavalla ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin.

Kuka on työnohjaaja?

Valtaosa Suomessa toimivista työnohjaajista kuuluvat Suomen työnohjaajat ry:hyn (STOry). He ovat suorittaneet n. 2 vuotta kestävän työnohjaajakoulutuksen perustutkintonsa lisäksi. Itselläni on kasvatustieteiden maisterin ja psykologian kandidaatin tutkinnot Helsingin yliopistosta. Sen lisäksi olen suorittanut 80 opintopisteen Työnohjaaja ja työyhteisöjen -kehittäjä koulutuksen. Olen STOry jäsen ja ohjaan sekä yksilöitä että työyhteisöjä ja tiimejä.

Itse pidän tärkeänä vetämissäni työnohjauksissa, että asioita lähdetään ratkaisemaan voimavarakeskeisesti eli mietitään, mikä on hyvin ja miten kehittämistä kaipaavia asioita voidaan parantaa. Ongelmat paisuvat helposti, jos lähdetään liikkeelle ongelmakeskeisesti ja upotaan ”suohon”. Myönteisen kautta asioiden lähestyminen tuottaa parhaiten toivotun tuloksen.

Kiinnostuitko? Tule tutustumaan työnohjaukseen veloituksetta lähi- tai etätapaamiseen

Haluaisitko sinä /työyhteisösi tutustua työnohjaukseen veloituksetta? Ole yhteydessä (jaana@iloelaa.fi tai puh. 040 161 8895), niin varataan sinulle/teille sopiva aika. Voit varata ajan myös sähköisestä kalenteristani https://vello.fi/iloelaa/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työnohjaus, työnohjaaja, coach

Mindfulness, myös hevosavusteisena - Voisinko minä parantaa sillä elämäni laatua?

Keskiviikko 3.5.2023 klo 20.21 - KM, PsK Jaana Laurinvaara

IloElaa_Hot_Air_Balloon.png

Mindfulness on monelle tuttu sana. Mitä mindfulness on?

Mindfulness on tietoista hyväksyvää läsnäoloa, mikä tarkoittaa oman kehon aistimista, tunteiden ja tuntemusten kuuntelemista ja kuulemista. Mindfulness ei ole rentoutumismenetelmä eikä se ole myöskään meditoimista. Käytännössä mindfulness tarkoittaa sitä, että aistit avataan juuri sen hetkisille havainnoille. Ei olla menneessä tai tulevassa vaan juuri tässä hetkessä. Mitä juuri nyt voin nähdä, kuulla, tuntea, haistaa tai maistaa?

 

Tietoista, tässä hetkessä ja ilman ennakkoasenteita

Tietoinen läsnäolo on taito suunnata huomiota ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin uudella tavalla tietoisesti, tässä hetkessä ja ilman ennakkoasenteita. Usein ajattelu houkuttelee meitä miettimään ja vatvomaan mennyttä tai ennakoimaan tulevaisuuden murheita.

 

Elämä muuttuu

Mindfulnessin avualla on mahdollista kehittää myönteisempiä tunnekokemuksia sekä oppia säätelemään omia tunnereaktioita. Rentoutumiskyky kasvaa ja stressinhallintakyky kehittyy. Stressaavassa tilanteessa oppii navigoimaan automaattiohjauksen sijaan.

Mindfulness kehittää myös empatiaa ja tunneälyä. Mindfulnessin avulla opitaan havainnoimaan sekä sisäisiä että ulkoisia ärsykkeitä uudella tavalla. Kivun sietokyky paranee ja ystävällisyys, elämän ilo ja itsen sekä muiden arvostus kasvaa.

 IloElaa_mindfulness_nainen_rannalla2.png

Miten harjoitellaan?

Mindfulnessharjoittelu voidaan aloittaa lyhyistä muutaman minuutin ohjatuista harjoitteista kohti itseohjattuja harjoitteita tai esim. apuna voidaan käyttää verkosta löytyviä harjoitteita ja ryhmämuotoista ohjattua harjoittelua. Säännöllisen harjoittelun edetessä oman tarkkaavuuden säätely ja kokemusten vastaanottaminen saavat uuden luonteen. Ihminen elää tässä ja nyt.

Kenelle?

Mindfulness sopii jokaiselle, joka on kiinnostunut saamaan paremman kosketuksen omiin tunteisiinsa ja automaattisiin ajatuksiinsa sekä toimintatottumuksiinsa. Toimimme nimittäin usein ikään kuin automaattiohjauksella ja niin, että mielemme on jatkuvasti joko menneessä tai tulevissa tapahtumissa.

 

Mindfulness hevosavusteisesti ja kognitiivisessa lyhytterapiassa

Mindfulnessiä voidaan käyttää osana kognitiivista lyhytterapiaa tai hevosterapiaa, jolloin voidaan oppia esim. reagoimaan tiettyihin tilanteisiin uudella tavalla tai sietämään epämukavia tunteita niiden tukahduttamisen sijaan, mikä voi aiheuttaa mm. masennusta ja ahdistusta. Ennen kaikkea mindfulness auttaa elämään tässä hetkessä ja löytämään kosketuksen itseen, kanssaihmisiin ja ympäristöön.

 

Kysy lisää

Jos olet kiinnostunut kehittämään tietoisuus- ja tunnetaitojasi mindfulnessin avulla tai osallistumaan hevosavusteiseen mindfulness työskentelyyn pienryhmässä, niin jätä yhteystietosi TÄSTÄ . Yhteystietojen jättäminen ei sido sinua mitenkään.

Tämän blogikirjoituksen kirjoittaja on Ilo Elää Stressiklinikan ja Ilo Elää Hyvinvointitallin terapeutti Jaana Laurinvaara (KM, PsK).  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mindfulness, kognitiivinen lyhytterapia, hevosterapia, tietoisuustaidot

KOHTI PAREMPAA ITSETUNTOA

Tiistai 18.4.2023 - Jaana Laurinvaara KM, PsK, kognitiivinen lyhytterapeutti ja sosiaalipedagoginen hevostoimintaohjaaja

Itsetunto_nainen.pngMiksi itsetunnolla on merkitystä ja mihin se vaikuttaa?

Itsetunto kehittyy ja muuttuu läpi koko elämän, myös aikuisena. Itsetunnolla on läheinen yhteys oman elämän tyydyttäväksi kokemisen kanssa. Siksi omaa itsetuntoaan kannattaa lähteä kehittämään systemaattisesti, jos itsetunto mietityttää tai jos sen kokee sen olevan huono.

Itsetunto tarkoittaa ihmisen tietoisuutta omasta arvostaan. Itsetunto vaikuttaa myös yksilön odotuksiin eli siihen, mitä hän odottaa tapahtuvan tulevaisuudessa. Yksilö toimii mielellään huomaamattaan odotustensa mukaisesti ja toteaa sitten olleensa oikeassa. Itsetunnon avulla henkilö antaa myös merkityksiä kokemuksilleen.  Se on yksilön sisäinen suodatin ja sen avulla tulkitaan kokemuksia ja tilanteita.

Itseään arvostava ihminen on yleensä aktiivinen vuorovaikutustilanteissa. Sellainen henkilö taas, jolla on epäilyksiä omasta arvostaan, ei usko omiin mahdollisuuksiinsa ja vähättelee saavutuksiaan. Heikosta itsetunnosta johtuvat tulkintavirheet on mahdollista selättää tiedostamalla ne.

Näin voit vahvistaa itsetuntoasi:

  1. Puhu itsellesi hyväksyvästi kuin parhaalle ystävällesi.
  2. Opettele arvostamaan itseäsi löytämällä omat vahvuutesi.
  3. Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet, siis vajavaisena puutteineen päivineen
  4. Älä vertaa itseäsi muihin. Sinä olet omat ainutlaatuinen itsesi.
  5. Pidä päiväkirjaa ja kirjoita Ilo Elää päiväkirjaasi, joka voi olla vaikka ruutuvihko, joka päivä 1 -3 asiaa, joista olet kiitollinen sekä 1 -3 asiaa, missä olet ollut mielestäsi hyvä juuri sinä päivänä. Huomaa pienikin hyvä.
  6. Ole avoin uusille ajatuksille ja asioille. Uskalla muokata ympäristöäsi haluamaasi suuntaan. Ajatukset ohjaavat toimintaasi.
  7. Opi tunnistamaan omat toiveesi ja tavoitteesi. Mieti, miten voit saavuttaa ne?

Onnea matkaan itsetuntosi vahvistamisessa.

Jos tuntuu, että tarvitset ulkopuolista näkökulmaa, autan mielelläni. Voit soittaa puh. 040 161 8895 tai olla yhteydessä TÄSTÄ. Voit myös varata ajan itsetuntoa vahvistavaan kognitiiviseen lyhytterapiaan tai hevosavusteiseen toimintaan Vello.fi/iloelaa/

itsetunto_mies_rannalla.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsetunto, itsearvostus, itsetunnon vahvistaminen, kognitiivinen lyhytterapia

Hevosavusteinen lyhytterapia sosiaalisen ahdistuksen ja pelon hoitamisessa

Torstai 9.2.2023 klo 12.38 - PsK, KM Jaana Laurinvaara

Toivoisitko_elamyksia_ja_aitoa.png

Mistä on kysymys?

Onko sinulla sosiaalisten tilanteiden välttelyä, koska olosi tuntuu epämukavalta?

Oletko huomannut, että jättäydyt pois sosiaalisista tilanteista ja keksit erilaisia tekosyitä, että niihin ei tarvitsisi mennä? Saatat tuntea näissä tilanteissa epämukavaa oloa ja jännittyneisyyttä, mahdollisesti ahdistuneisuutta tai pelkoa, että nolaat itsesi?
 
 
Samanlaisia tuntemuksia voi olla myös lapsilla ja nuorilla. Lapset eivät kuitenkaan aina osaa sanoittaa tuntemuksiaan. Lapsi voi esim. tarpeettomasti viivytellä kouluun lähtemistä tai ei halua käydä harrastuksissa. Lapsella saattaa ilmetä toistuvasti vatsakipua tai päänsärkyä, joiden takaa paljastuu ahdistuneisuutta sellaisia tilanteita kohtaan, joissa kohtaa vieraita ihmisiä.
Sosiaalinen ahdistuneisuus ja pelot vaivaavat monia. Ne kannattaa hoitaa viimeistään silloin, kun oma tai lapsen elämä alkaa kapeutumaan tilanteiden välttelyn seurauksena ja haittaa arjen sujumista. Hyvinvoinnin taso laskee ja ahdistus sekä pelko laskevat mielialaa.
Sosiaalisen ahdistuksen ja pelon taustalla saattaa olla nolatuksi tulemisen kokemuksia, koulukiusaamista ja ulkopuolisuuden tunnetta koulussa tai työporukassa. Syyt voivat olla moninaisia ja ihminen alkaa helposti yleistämään, jolloin jännityksen ja pelon kokemukset voimistuvat. Oireet alkavat lisääntymään ja mutkistumaan. Noidankehä on valmis.
Apua on saatavilla ja sitä kannattaa hakea. Yksin ei tarvitse jäädä.
 

Ilo Elää hevosterapia auttaa ja motivoi hoitoon 

Tutkimusten mukaan hyvin toimiva menetelmä sosiaalisen jännityksen ja pelkojen hoitamiseen on kognitiivinen lyhytterapia. Sitä voidaan tehostaa hevosavusteisella toiminnalla, joka motivoi ja sitouttaa varsinkin nuoria ja lapsia hoitoon.
Sosiaalinen_ahdistus_ja_pelot_blogi.png 
Ylläoleva kuva kuvaa sosiaalisen jännityksen ja ahdistuksen hoitoa lapsilla ja nuorilla hevosavusteisesti Ilo Elää Hyvinvointitallilla.
Aikuisten kohdalla keskitymme samoihin tekijöihin eli tunnistamaan sen, mitkä asiat (tilanteet, omat ajatukset) laukaisevat ahdistuksen ja harjoittelemme hyviä kehollisia sekä kognitiivisia keinoja ahdistuksen tai pelon hallintaan ja purkamiseen. Nuorten ja lasten kohdalla vanhemmat ja huoltajat saavat apua siihen, miten he voivat omalla toiminnallaan auttaa lasta ja nuorta ahdistuksen tai pelon hallinnassa.
Ahdistuneen lapsen ja nuoren on tärkeä saada itselleen kokemuksia ja varmuutta siitä, että uskaltaa, voi ja pystyy. Tässä ohjattu hevosavusteinen toiminta toimii erinomaisen hyvin. Hevosen kanssa toimiessaan lapsi joutuu myös korjaamaan asentoaan, sillä ahdistuneen ja jännittyneen lapsen tai nuoren pää ja katse on usein alaviistoon. Hevonen opettaa nostamaan katseen ja katsomaan eteenpäin, kohti menosuuntaa ja tulevaisuutta. 
Sama pätee myös aikuisiin. Hevonen on herkkä vuorovaikutuskumppani, joka hyväksyy ihmisen vikoineen ja puutteineen. Monella pyörii hevosavusteisen työskentelyn alkaessa mielessä kysymys, hyväksyykö hevonen minut? Mikä ihana kokemus onkaan asiakkaalle, kun hän huomaa, että kyllä, hevonen tykkää minusta ja hyväksyy minut sellaisena kuin olen. 
 
Kysymys on hyvin varhaisesta ihmisen tarpeesta. Ihminen tarvitsee turvassa olemisen tunnetta, jonka hyväksyvä lauma (ihmis- tai hevoslauma) voi tarjota hänelle. Kun tuntee olevansa turvassa, uudet, korjaavat kokemukset ovat mahdollisia. 

Lämpimästi tervetuloa hevosterapiaan (=hevosavusteiseen kognitiiviseen lyhytterapiaan)!

Aikaisempaa hevoskokemusta, lääkärin lähetttä tai hyvää fyysistä kuntoa ei tarvita. Alkuun pääsee varaamalla tutustumisajan tästä sähköisestä kalenterista tai soittamalla/lähettämällä viestin (myös WhatsUp) 040 161 8895 Tutustumiskäynnin hinta 39,50 eur.

Lämpimästi tervetuloa!

2 kommenttia . Avainsanat: hevosavusteinen terapia, lyhytterapia, hevosterapia, sosiaalinen pelko, sosiaalinen ahdistus, Jaana Laurinvaara

Mistä hevosavusteisessa työnohjauksessa on kyse?

Perjantai 16.9.2022 - KM, PsK, työnohjaaja STOry, kognitiivinen lyhytterapeutti, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja Jaana Laurinvaara

Hevosavusteinen työnohjaus tekee tuloaan Suomeen.  Kyse ei ole kuitenkaan mistään täysin uudesta ilmiöstä vaan hevoset ovat valmentaneet jo yli 20 vuotta yksityisiä ihmisiä ja työyhteisöjä sekä yritysjohtoa lähinnä vuorovaikutus- ja tunnetaidoissa maailmalla.

Hevosavusteinen työnohjaus kuuluu työnohjauksen toiminnallisiin menetelmiin. Muita toiminnallisen työnohjauksen muotoja ovat mm. taide ja tanssi. Kun tilanteita lähestytään toiminnan kautta, voidaan työnohjauksessa saada esille kehoon lukittuja ajatuksia ja tuntemuksia, joita ei ehkä ole tiedostettu lainkaan ja näin ratkaistua ongelmatilanteita. Asioita voidaan kuvata ja havainnollistaa muutenkin kuin puhumalla.

Jaana_ja_Vili_sivulta_www.jpg


Työnohjauksen tavoitteina on usein työhön liittyvien kuormittavien tekijöiden selkiyttäminen, työhyvinvoinnin tukeminen, itsetuntemuksen ja tunnetaitojen lisääminen tai työkulttuurin uudistaminen. Työnohjaus voi olla yksilö-, ryhmä- tai työyhteisöohjausta.

Hevosavusteista työnohjausta käytettäessä työnohjaajalla täytyy olla näkemys siitä, miksi hän käyttää ko. menetelmää.  Itse ehdotan hevosia käytettäväksi työnohjauksessa mm. silloin, kun on odotettavissa, että hevosavusteisen toiminnan kautta voi syntyä uusia oivalluksia, vaihtoehtoisia näkökulmia tai ratkaisuja ongelmatilanteisiin nopeammin kuin normaalissa neuvotteluhuoneessa tapahtuvassa työnohjaustilanteessa. Välillä taas ohjattavat toivovat itse hevosavusteista työnohjausta. Hevosavusteinen työnohjaus sopii myös erittäin hyvin johtamis-, tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Moni asia ratkeaa ajattelemalla ja puhumalla, mutta loppujen lopuksi ihmisten välisestä kommunikaatiosta vain alle 10 % on sanallista informaatiota. Hevoset toimivat hyvin ikään kuin neutraalina peilinä ihmisen toiminnalle. Hevosten keskinäinen vuorovaikutushan perustuu hienovaraiseen sanattomaan viestintään.

Teknisesti harjoitukset ovat yksinkertaisia eivätkä vaadi aikaisempaa hevosmieskokemusta. Aivan aluksi hevoseen tai hevoslaumaan voidaan tutustua maasta käsin sitä tarkkaillen. Talutusharjoitukset auttavat yhteisen kielen rakentamisessa. Ihmisen ja hevosen välinen sanaton ”leikki” puolestaan rakentaa keskinäistä luottamusta.

Harjoitteissa keskitytään työnohjauksen tavoitteiden suuntaisiin tehtäviin hevosen kanssa. Kun hevosavusteisessa työnohjauksessa on koko keho liikkeessä, aktivoituu aivoissa useampia alueita ja aivoihin muodostuu uusia neuraalisia ratoja.  Näin voidaan saada aivan uudentyyppisiä oivalluksia ja ratkaisuja vaativiin tilanteisiin.

Työnohjaustilanteessa toimintamme hevosen kanssa perustuu pitkälle tunteisiin ja kokemukselliseen läsnäoloon. Hevonen ei ole kiinnostunut selityksistämme tai järkeilystämme vaan odottaa meiltä johdonmukaisuutta ja reilua johtajuutta. Tämän vuoksi johtamisen ja keskittymiskyvyn ongelmat sekä haasteet tunteidemme käsittelyssä heijastuvat helposti vuorovaikutukseemme hevosten kanssa.

Hevonen voi ohjata meitä myös luottamaan enemmän itseemme ja omiin kykyihimme tai päinvastoin. Ylimielisen käskyttäjän kanssa hevonen kieltäytyy yhteistyöstä. Nämä ovat seikkoja, joista meidän on hyvä olla tietoisia ja asioita, mitä pystymme kehittämään.

Ihmisen on välillä helpompi ottaa vastaan palautetta hevoselta kuin toiselta ihmiseltä hevosavusteiseen työnohjaukseen perehtyneen ohjaajan toimiessa tulkkina. Näin ihminen oppii koulutetun työnohjaajan avulla tunnistamaan ja ilmaisemaan selkeämmin mm. omia tunteitaan ja empatia sekä vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hevonen on myös mitä parhain tietoisen läsnäolon opettaja.

Käytän itse hevosavusteisessa työnohjauksessa ratkaisukeskeistä ja kognitiivista viitekehystä, joihin sovelletaan toiminnallisia menetelmiä oppimisen ja oivalluksen syventämiseksi. Tilanteiden purussa käymme läpi toiminnan herättämiä kokemuksia, ajatuksia, tuntemuksia ja oivalluksia, jotka tehdään aina yhteydessä kokonaistilanteeseen. Hevosavusteisen työnohjauksen ohjaajan pitää osata asiansa ja käyttää hevosia, jotka hän tuntee hyvin.

Hevosavusteinen työnohjaus tuottaa hienoja oivalluksia ja onnistumisen elämyksiä. Toiminnan jälkeen purkutilanteissa kerrotaan omista kokemuksista, tunteista ja ajatuksista sellaisina, kun on ne kokenut. Hevosavusteisen työnohjauskerran päätyttyä olo on levollinen ja samalla energinen. Sitä jää odottamaan seuraavaa työnohjauskertaa!

Lämpimästi tervetuloa hevosavusteiseen työnohjaukseen. Varaa oma  aikasi TÄSTÄ (linkki vie Jaana Laurinvaaran sähköiseen kalenteriin). 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hevosavusteinen työnohjaus

KOGNITIIVINEN HEVOSAVUSTEINEN LYHYTTERAPIA ILO ELÄÄ

Tiistai 16.8.2022 klo 23.51 - PsK, KM Jaana Laurinvaara, kognitiivinen lyhytterapeutti, taitava tunnemieli -ohjaaja

Kognitiivinen hevosavusteinen lyhytterapia lähtee siitä, että tutkimalla ongelmallisia ajatuksiamme ja käsityksiä itsestämme sekä muokkaamalla niitä joustavammiksi, voimme vaikuttaa tapaamme tuntea ja kokea asioita. Elämänilomme lisääntyy ja aiemmin ongelmalliseksi kokemamme asiat helpottuvat.

Kognitiivisessa hevosavusteisessa lyhytterapiassa painotetaan nykyhetkeä ja tarkastellaan tarpeellisessa määrin lapsuuden kokemuksia ja elämän aikana opittuja käsityksiä itsestä ja maailmasta.

Kognitiivisessa hevosavusteisessa lyhytterapiassa tunnekokemukset ovat keskeisessä asemassa ja hevosethan ovat tunnetaitojen mestareita.

Tyypillisesti kognitiivisessa lyhytterapiassa

  • pyritään selvittämään ajatusmaailmaasi ja tutkitaan, millaisia tunteita ja toimintatapoja vaikeuksiisi liittyviin ajattelutapoihisi kytkeytyy
  • tutkitaan millaisina yleensä koet muut ihmiset
  • tutkitaan ongelmallisia ajattelun ja kokemisen tapojasi ja sitä, miten ne ruokkivat pahaa oloasi
  • kokeillaan ja harjoitellaan uusia tapoja toimia
  • yritetään ymmärtää, miten ajatusmaailmasi on syntynyt elämänkokemustesi pohjalta


heppa_108.jpg

Kognitiivinen hevosavusteinen terapia käytännössä

Tyypillinen kesto: 10 - 25 krt /80 min kerta 

Tyypillinen tiiviys: 1 krt viikossa   

Terapeutin rooli: Kognitiivinen lyhytterapeutti pyrkii olemaan tasavertainen asiakkaan kanssa ja kyselee aktiivisesti asioita. Terapeutti toimii tulkkina hevosen ja asiakkaan välillä. Kaikki tapaamisissa käsitellyt asiat ovat täysin luottamuksellisia ja salassa pidettäviä.

Työskentelytapa: Kognitiivisessa hevosavusteisessa lyhytterapiassa sovimme yhdessä tavoitteen työskentelylle. Pyrin kysellen ja keskustellen auttamaan sinua itse tekemään oivalluksia tavastasi ajatella ja kokea asioita. Hevosen läsnäolo auttaa sinua olemaan läsnä tässä hetkessä. Saat tietoa kokemistasi vaikeuksista. Keskustelemisen lisäksi jäsennämme ongelmasi luonnetta myös paperille. 

Usein pyydän sinua tekemään harjoituksia tai kotitehtäviä ja esimerkiksi seuramaan oireitasi ja niitä asioita, jotka vaikuttavat oireidesi kulkuun. Voin ehdottaa myös kokeiluluontoisesti, että kokeilet toimia tietyssä tilanteessa uudella tavalla ja katsomme, miltä se tuntuu ja mitä siitä seuraa.

Voimme käyttää myös erilaisia mielikuvaharjoituksia tai “mindfulness”-harjoituksia, joissa voidaan harjoitella konkreettisesti tarkkailemaan omia tuntemuksia, ajatuksia ja tunteita hyväksyvään sävyyn usein yhdessä hevosen kanssa, välillä myös ilman hevosta.

Kognitiivinen lyhytterapia on tehokasta

Kognitiivisella lyhytterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja. Se on niin Suomessa kuin kansainvälisesti suositeltu terapiamuoto vaikuttavuutensa vuoksi. Kognitiivinen käyttäytymisterapia mainitaan hoitovaihtoehtona myös Käypä hoito –suosituksissa.

Usein jo lyhyelläkin yhteistyöllä voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia. Kognitiivisen lyhytterapian tuloksellisuudesta ja turvallisuudesta on olemassa laajasti tutkimusnäyttöä. Kohdennetun ja ajallisesti rajatun otteensa vuoksi se on myös kustannustehokas hoito- ja kuntoutusmuoto. Lyhytterapian nimitys tulee juuri tästä ajallisesti rajatusta prosessista (10 – 25 krt.

Hevosavusteinen kognitiivinen lyhytterapia ei ole tällä hetkellä Kelan tukemaa. Kuitenkin se tulee asiakkaalle edullisemmaksi kuin Kelan tukemat 2 – 3 vuotta kestävät terapiat, joiden kustannuksista asiakas maksaa itse osan. Hevosavusteisesta kognitiivisesta terapiasta ei tule merkintöjä Kanta-palveluun.  

Heidi_ja_Milla_sankkari.jpg

Nuorten kognitiivinen hevosavusteinen terapia

Nuorten kognitiivisessa lyhytterapiassa yhteistyösuhteen ja luottamuksen rakentuminen terapian alussa on keskeistä. Hevosen läsnäolo helpottaa ja nopeuttaa luottamuksellisen suhteen syntymistä sekä motivoi asiakasta lähtemään terapiaan verrattuna normaaliin vastaanotto-tilassa tapahtuvaan terapiaan.

Terapeutti voi tarjota neutraalia tietoa, punnittua kokemusta ja edustaa ulkopuolisuutta nuoren oireissa ja perhetilanteessa. Nuoret arvostavat tällaista asetelmaa ja terapeutin rooli voi olla ikään kuin valmentajan tai mentorin. Nuorten kognitiivisessa lyhytterapiassa voidaan tarvittaessa hyödyntää vanhempien apua ja on tärkeää, että vanhemmat ymmärtävät väliintulojen tai esim. altistusten tai oikeassa elinympäristössä toteutettujen välitehtävien merkityksen ja voivat tukea nuorta niissä.

Lämpimästi tervetuloa kognitiiviseen hevosavusteiseen lyhytterapiaan!

Voit varata tutustumisajan TÄSTÄ  tai kysyä lisätietoja Jaana Laurinvaaralta 040 161 8895              

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hevosterapia, kognitiivinen lyhytterapia, psykososiaalinen hevosavusteinen kuntoutus

Luontoavusteinen valmennus

Maanantai 23.11.2020 - PsK, KM, valmentaja, työnohjaaja SOSPED-STOry Jaana Laurinvaara

Hyvinvointiseikkailu.pngLuontoavusteinenvalmennus

Luonto ja eläimet aktivoivat ainutlaatuisella tavalla ihmisen kaikkia aisteja, mikä rentouttaa ja tuo hyvää oloa. Luonnossa tapahtuva toiminta on lisäksi hyvin kokonaisvaltaista vastapainona nykyihmisten sekä aikuisten että lasten välillä hyvinkin istumapainotteiseen työhön ja runsaaseen ruutuaikaan. Luonnossa tapahtuvassa toiminnassa fyysinen kuormitus voi olla samaa luokkaa kuin kuntosalilla tehtävissä harjoitteissa.

Luovu luontoon mennessäsi suorittamisesta

Liikkumisen ei kuitenkaan tarvitse olla hikiliikuntaa. Myös pelkkä luonnossa käveleminen hoitaa, kun luovut luontoon mennessäsi suorittamisesta. Unohda tällöin sykemittari, puhelin ja musiikin kuuntelu korvakuulokkeilla ja siirry vain olemisen tilaan. Luonnossa saat sekä mielen että kehon elpymiskokemuksia, jotka ovat myös tällä hetkellä laajan tutkimuksen kohteena. Luonnossa liikkumisen on tieteellisesti todettu laskevan sydämen sykettä, verenpainetta ja stressihormonien tasoa.

Lamminta_juotavaa_ja_kynttila.jpg

Luonnossa löytää itsensä uudelleen

Luonnossa ja eläinten kanssa tapahtuvassa toiminnassa ihminen löytää itsensä uudelleen. Hän huomaa omaavansa uusia taitoja ja osaavansa pikkuhiljaa yhä enemmän, mikä vahvistaa kaiken ikäisten ihmisten luottamusta omaan toimintakykyynsä ja selviytymiseensä. Muutosta tapahtuu ihmisen tunnetasolla ja suhtautumisessa omaan itseensä. Puhutaan voimaantumisesta, mikä lähtee tunteen ja luottamuksen tasolta näkyen mm. parantuneena itsetuntona ja kykynä asettaa päämääriä ja saavuttaa ne.

Mitä on luontoavusteinen valmennus? 

Luontoavusteinen valmennus tarkoittaa rauhoittumista, rentoutumista ja hemmotteluakin, mutta myös omaan aktiivisuuteen pohjautuvia kunto-, liikunta- ja terveyselementtejä.  Saamme aikaan todellista onnistumisen iloa ja elämyksiä, jotka koskettavat myös tunnetasolla.

Luontoavusteiselle valmennukselle on tunnusomaista, että

Ilon_tila_talvi.JPG

  • sinussa syttyy uteliaisuus ja kiinnostus hyvinvointiisi
  • koet hyvinvointihaasteen olevan sopivasti mitoitettu
  • koet olevasi sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisessa ympäristössä
  • koet olevasi aktiivisen toimijan roolissa
  • kokemasi vuorovaikutus on rakentavaa ja kannustavaa
  • saat motivoivaa ja kannustavaa palautetta

Järjestämme sekä yksilö- että ryhmämuotoisia luontoavusteisia valmennuksia. Ne tarkoitettu kaiken ikäisille ja kokoisille. Kysy lisää jaana@iloelaa.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: stressi, palautuminen, työuupumus, burn out, voimaantuminen, green care,

MITEN KUNTOUTTAVA SOSIAALIPEDAGOGINEN HEVOSTOIMINTA AUTTAA ADHD:HEN?

Maanantai 13.8.2018 klo 17.12 - KM, PsK, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja Jaana Laurinvaara

Miltä sinusta tuntuisi, jos päässäsi soisi samanaikaisesta 3 – 4 radiokanavaa? Tältä saattaa tuntua henkilön pään sisällä, jolla on ADHD.

 

sosped_ja_ADHD2.jpg

 

Mikä on ADHD?

ADHD on neurologinen häiriö, joka vaikuttaa ihmisen kykyyn säädellä aktiivisuuttaan, tarkkaavaisuuttaan, keskittymistään ja impulsiivisuuttaan. Sekä aikuisilla että lapsilla  ADHD:hen liittyy myös sosiaalisten taitojen ja tunteiden säätelyn vaikeutta. ADHD saattaa vaikeuttaa myös asioiden muistamista, suunnittelua ja toteuttamista. Toisaalta ADHD:n omaavilla saattaa olla vilkas mielikuvitus ja paljon leikkimielisyyttä.

 

ADHD:stä kärsivä ei ole laiska tai saamaton

ADHD:llä ei ole mitään tekemistä laiskuuden, saamattomuuden tai tyhmyyden kanssa. ADHD oireet alkavat jo lapsuudessa ja saattaa käydä niinkin, että ADHD diagnosoidaan vasta aikuisiällä, mikä on usein helpotus ko. henkilölle, sillä elämää vaikeuttaville tekijöille löytyy selitys ja myös apua.

 ADHD:lle sukua on ADD, joka on tarkkaavuushäiriö ilman ylivilkkautta. Tällöin henkilö kärsii päänsisäisestä levottomuudesta, eikä pysty sen takia keskittymään esim. koulussa.

 

ADHD-valmennus sosiaalipedagogisen hevostoiminnan keinoin

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on talliympäristössä hevosten kanssa tapahtuvaa toiminnallista kuntoutusta, jota ohjaa koulutettu ammattihenkilö, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja. Sosiaalipedagogista hevostoimintaa voidaan toteuttaa käytännössä hyvin eri tavoin riippuen ohjaajan muusta ammatillisesta koulutuksesta ja työkokemuksesta.

Kuntouttava sosiaalipedagoginen hevostoiminta on yleensä hyvin motivoiva kuntoutusmuoto ja hoitoon sitoudutaan hyvin. Toiminta suunnitellaan juuri kyseiselle asiakkaalle vastaamaan hänen tarpeisiinsa. Myös pienryhmiä voidaan käyttää, jolloin vertaistuki tuo oman myönteisen lisävaikutuksensa.

Yleensä ADHD-kuntoutuja käy kuntouttavassa hevostoiminnassa 1 krt / vko. Jo 10 kerran jakso helpottaa ADHD-oireista kärsivän henkilön elämää.

 

Talliympäristö ja hevoset auttavat keskittymään

Talliympäristössä hevosen läsnäolo auttaa keskittymään ja kehittämän impulssikontrollia. Omatoiminen tekeminen, missä onnistuu, vahvistaa yksilön käsitystä itsestään osaavana ja pystyvänä yksilönä ja itsetunto vahvistuu.  Talliympäristössä pääsee itse tekemään ja kokemaan. Toiminnan kautta oppiminen sopii henkilölle, jolla on vaikeutta keskittyä ja pitää tarkkaavaisuutta yllä. Talliympäristö tarjoaa hyvän, korjaavan kokemuksen. Henkilö saa myönteisiä elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia toimiessaan talliympäristössä.

 

Kuntouttava sosiaalipedagoginen hevostoiminta kehittää vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja

Talliympäristössä asiakas on vuorovaikutuksessa sekä hevosen että ohjaajan kanssa. Kuntouttava sosiaalipedagoginen hevostoiminta tukee hyvin sosiaalisten taitojen harjoittelua. Kaikki haluavat  toimia mielellään hevosen hyvinvointia edistävällä tavalla.

Sääntöjen noudattaminen voi olla haastavaa keskittymiskyvyn puutteesta kärsivälle. Tallissa säännöt ovat hevosten hyvinvoinnin vuoksi tärkeitä ja asiakas oppii muistamaan, että tallissa liikutaan rauhallisesti ja vältetään huutamista, jotta hevonen ei pelästy.

Kuntouttavassa soisaalipedagogisessa hevostoiminnassa pääsee vahvistamaan myös toiminnan ohjauksen taitoja esim. hevosta harjaamalla ja varustamalla toimintaaa varten. Maastakäsin työskentely parantaa kehotietoisuutta, mikä helpottaa itsen erottamista muista ja auttaa ymmärtämään muiden ihmisten toimintoja, ajatuksia ja tunteita.

 

Välittömästi annettu palaute on parasta

Hevosten kanssa toimiessa saa välittömästi palautetta sekä hevoselta että ohjaajalta, mikä on tehokasta verrattuna viivästetysti annettuun palautteeseen. Lasten ja nuorten kohdalla välittömästi annetulla sekä myönteisellä palautteella on erittäin suuri merkitys.

Normaali koululuokka saattaa olla vähemmän motivoiva ympäristö keskittymisvaikeuksia omaavalle nuorelle, mutta talliympäristössä tehtävät pilkotaan riittävän pieniin palasiin ja valitaan siten, että jokainen saa onnistumisen elämyksiä. Talliympäristössä ja hevosten kanssa kehittyvät myös ongelmanratkaisutaidot, mistä on suurta hyötyä arkielämässä.

Hevosen kanssa on helppo olla vuorovaikutuksessa. Hevonen vastaa ihmiselle välittömästi. Kun vuorovaikutus hevosen ja ohjaajan kanssa on talliympäristössä luontevaa, siirtyy tämä toimintamalli myös talliympäristön ulkopuoliseen maailmaan.

 

Miten kuntouttavan sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ADHD-valmennukseen pääsee?

Kuntouttavaan sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan voi hakeutua itse ottamalla yhteyttä Ilo Elää Hyvinvointitallille (sähköpostiosoite jaana@iloelaa.fi).

Suurin osa ADHD-valmennuksessa olevista on itsemaksavia. Osa alle 18 -vuotiaista voi saada tukea kunnalta, ns. harrasterahana tai maksusitoumuksen oman sosiaalityöntekijän kautta. Kaiken kaikkiaan kuntouttava sosiaalipedagoginen hevostoiminta on erittäin kustannustehokas kuntoutumisen muoto.

 

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan kuntouttavan sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ADHD-valmennukseen Ilo Elää tallille!

Varaa oma tutustumisaikasi jaana@iloelaa.fi.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ADHD, ADD, sosiaalipedagoginen hevostoiminta, ADHD-valmennus

Hevonen opettaa tunnetaitoja ja avaa mielen lukot

Torstai 19.7.2018 - KM, PsK, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja Jaana Laurinvaara

Kiinnostus hevosen ja talliympäristön käyttämiseen vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittämisessä sekä mielenterveydellisessä kuntoutuksessa on Suomessa tällä hetkellä nousussa.  Hevosavusteisella kuntoutuksella tarkoitetaan koulutetun toiminnan ohjaajan ja hevosen yhdessä asiakkaan/asiakkaiden kanssa toteuttamaa kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa talliympäristössä.

Miten muutos / kuntoutuminen tapahtuu hevosavusteisessa toiminnassa?

Hevosavusteisen psykososiaalisen kuntoutuksen tavoitteet voivat olla mielen kuntoutumisen lisäksi kasvatuksellisia. Hevosavusteinen kuntoutus on prosessi, jossa käytetään apuna asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi hevosen hoitamista ja hevosen maastakäsittelytehtäviä sekä erilaisia tallitöitä ja ratsain toteutettuja harjoitteita ammattitaitoisen toiminnan ohjaajan vetämänä. Ratsastustaito tai aikaisempi hevoskokemus ei ole tarpeen, eikä ratsastustaidon kehittämiseen edes välttämättä pyritä. Kyseessä on siis toiminta, jossa ihminen on mukana koko kehollaan ja mielellään. Heikompikaan fyysinen kunto tai kömpelyys eivät ole este, sillä ne kehittyvät toiminnan edetessä.

Heidi_ja_Vili_pakattu_www.jpg

Asiakkaan kuntoutuminen tapahtuu koulutetun ammattihenkilön ohjaaman prosessin avulla, jossa asiakas on itse tapahtumien keskiössä ja vaikuttaa oleellisesti prosessin kulkuun. Olennaista on aito vuorovaikutus (dialogi) ja asiakkaan omien resurssien mobilisointi. Toiminnallinen Ilo Elää Hevostoiminta pohjautuu sosiaalipedagogiseen ajatteluun ja sen ohjaajana toimii koulutettu SOSPED hevostoiminnan ohjaaja sekä kasvatustieteiden maisteri ja psykologian kandidaatti Jaana Laurinvaara. Hevostoiminta toteutetaan viihtyisällä Ilo Elää Hyvinvointitallilla (Suomen Ratsastajainliiton jäsentalli) Kirkkonummen Oitmäessä.

Vuorovaikutus on avainsana

Talliympäristössä on suuri elämyksellisen kokemisen voima. Elämysten avulla yksilö saa tukea henkilökohtaiselle kasvulleen ja oppii luontevaa vuorovaikutusta. Ilo Elää Hevostoiminta on hyvä menetelmä sosiaalisten taitojen opetteluun ja vahvistamiseen kaiken ikäisille. Toimiminen talliympäristössä tapahtuu aina vuorovaikutuksessa eläinten ja ihmisten kanssa. Hevonen ja toiminnan ohjaaja toimivat peilinä ja keskustelun avaajina erilaisten tunteiden ja tuntemusten noustessa esiin. Tunne- ja vuorovaikutustaitoihin perehtyneen ohjaajan avulla osallistuja oppii tunnistamaan, sanoittamaan, käsittelemään ja ulkoistamaan erityyppisiä tunteita.

Itseensä tutustuminen kannattaa

Kuntoutettavan tapaaminen talliympäristössä eroaa huomattavasti normaalista vastaanottotilassa tapahtuvasta tapaamisesta. Kommunikaatio koetaan usein helpommaksi ja keskustelu lähtee vaivatta käyntiin. Yhden tapaamisen kokonaispituus on tavallisesti puolitoista tuntia. Hevostalli ympäristöineen muodostaa ikään kuin pienoismaailman, jossa toiminnan ohella tunteet ja mielikuvat elävät vahvasti ja ohjaajan tulkitsemina lisäävät asiakkaan ymmärrystä itsestään.

Onnistumisen kokemuksia ja mielihyvää

Elämykset, oman itsensä voittaminen ja onnistumisen kokemukset nostavat esiin voimakkaita positiivisia tunteita. Ne tuottavat mielihyvää ja antavat voimavaroja elämän ongelmista selviämiseen. Elämysten käyminen läpi ohjaajan kanssa tai ryhmässä ja elämyksistä johdetut keskustelut ovat osa sosiaalista oppimisprosessia. Yhdessä jaettu ja koettu saa aikaan voimakkaan yhteenkuuluvaisuuden tunteen.

Elämän ohjat omiin käsiin

Ilo Elää Hevostoiminnassa lähdetään liikkeelle siitä, että asiakas on viime kädessä itse oman elämänsä asiantuntija ja hän toimii kykyjensä mukaan aktiivisessa roolissa hevosen kanssa ja erilaisissa tallitoiminnoissa. Tämän toiminnan ohella ja juuri sen innoittamana hän etsii itse ratkaisuja oman elämänsä pulmakysymyksiin hevostoiminnan ohjaajan ja kanssaihmisten tukiessa häntä. Saadut onnistumisen kokemukset kantavat vähitellen hevostoiminnan ulkopuolelle ja mahdollistavat muutoksen myös muissa toiminnoissa ja yksilön identiteetissä. Vähitellen asiakas ottaa oman elämänsä ohjat sananmukaisesti omiin käsiinsä. Asiakkaan ja hevosen vuorovaikutusta havainnoimalla voi ammattitaitoinen ohjaaja nähdä tämän prosessin hienovaraisen kulun ja kannustaa asiakasta oikea-aikaisesti.

Haluaisitko kokea hevosavusteisen toiminnan tuoman mielihyvän?

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Ilo Elää hevostoiminnan moniin mahdollisuuksiin Kirkkonummen Oitmäkeen. Hevostoiminnan vaikuttavuus arjessa on jotain, mikä pitää itse kokea, sitä on vaikea sanoin kuvailla muille.

Kuntouttavan hevostoiminnan ensimmäinen käynti (tutustumiskäynti) maksaa 39,50 eur./ 60 min. , jolloin pääset hyvin tutustumaan kuntouttavaan hevostoimintaan käytännössä. Tällöin teemme jo "töitä" hevosen kanssa.

 TÄSTÄ voit varata tutustumisajan tai puh. 040 161 8895. Lämpimästi tervetuloa :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hevosterapia, kuntouttava hevostoiminta, sosiaalipedagoginen hevostoiminta, tunneäly, tunnetaidot, vuorovaikutustaidot

Miten luonto ja eläimet vaikuttavat ihmiseen?

Maanantai 27.2.2017 klo 12.47 - KM, PsK Jaana Laurinvaara

vihrea_sydan_ja_sin._taivas_seka_ruohikko_web.jpg

Monet tutkimukset osoittavat luonnolla olevan selkeästi rauhoittava vaikutus ihmisen mieleen. Sydämen syke, verenpaine ja stressihormonien taso sekä lihasjännitys laskevat jo muutaman luonnossa vietetyn minuutin jälkeen. Myönteinen mieliala vahvistuu ja negatiiviset tunteet vähenevät. Mikäli toiminnassa on mukana myös eläin (esim. hevonen tai koira) paranee lisäksi aivojen keskittymiskyky ja ihminen on läsnä kokonaisvaltaisemmin nykyhetkessä. Luonnolla on siis uskomaton vaikutus meihin ja meidän kannattaakin vaalia luontosuhdettamme.

Mistä sitten oikein on kyse?

Luontoavusteisessa toiminnassa (green care –toiminnassa) hyvinvointivaikutukset syntyvät luonnon, toiminnallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Eläinten läsnäolo saa ihmisissä aikaan rauhoittavia vaikutuksia kuten muukin luontoympäristö. Eläimen kanssa tapahtuu sosiaalista vuorovaikutusta ja eläintä hoidettaessa ihminen aktivoituu kuin huomaamattaan.

Eläimellä on monia samankaltaisia ominaisuuksia kuin ihmisellä, mutta eläimen kohtaamiseen ei liity useinkaan suuria jännitteitä. Eläintä on helppo lähestyä ja osoittaa sille mielihyvää tuottavia tunteita. Eläimet ja niiden hoivaaminen tuovat sosiaalisen onnistumisen kokemuksia ja antavat mahdollisuuden harjoittaa vuorovaikutustaitoja kaikenikäisille henkilöille.

Eläin on kuitenkin kaikessa tekemisessä läsnä aina tässä hetkessä toisin kuin ihmiset usein. Ihmiset miettivät mennyttä ja tulevaa. Eläimet ennakoivat tulevaa muistikuviensa kautta, mutta se on huomattavasti vähäisempää kuin ihmisillä. Varsinkin hevosavusteisessa toiminnassa ihminen joutuu keskittymän koko ajan nykyhetkeen, sillä muuten hevonen ottaa ohjat nopeasti omiin käsiinsä ja palauttaa ihmisen nykyhetkeen.

Ihminen on toiminnallinen olento ja omin käsin aikaansaatu mielekkääksi koettu toiminta tuottaa ihmiselle mielihyvää. Toiminnallisuus onkin yksi tärkeä osa ihmisen elämää. Erityisen tärkeäksi on havaittu silmän ja käden yhteistyötä vaativa toiminta, joka on yhteydessä mielihyvähormonin tuotantoon.

Luonnossa tapahtuva toiminta on hyvin kokonaisvaltaista vastapainona nykyihmisen välillä hyvinkin istumapainotteiseen työhön. Luonnossa tapahtuvassa toiminnassa fyysinen kuormitus voi olla samaa luokkaa kuin kuntosalilla tehtävissä harjoitteissa, mutta luonnossa tapahtuvassa toiminnassa ihminen pääsee nauttimaan työnsä tuloksista eri tavalla ja saa sitä kautta mielihyvää. Ihminen huomaa oppivansa uusia taitoja ja osaavansa pikkuhiljaa yhä enemmän, mikä vahvistaa ihmisen luottamusta omaan toimintakykyynsä ja selviytymiseensä. Muutosta tapahtuu ihmisen tunnetasolla ja suhtautumisessa omaan itseensä ns. kokemuksellisen oppimisen kautta. Puhutaan voimaantumisesta, mikä lähtee tunteen ja luottamuksen tasolta näkyen mm. parantuneena itsetuntona ja kykynä asettaa päämääriä ja saavuttaa ne.

 Liikkumattomuus sekä aikuisilla että lapsilla ja paino-ongelmat sekä näistä aiheutuvat riskit sydän- ja verisuonitauteineen ja diabeteksen riskeineen ovat nykyihmisen arkipäivää. Tutkimusten mukaan jo viiden minuutin aika luonnossa auttaa kohottamaan mielialaa ja 15–20 minuutin luonnossa vietetyn ajan jälkeen verenpaine laskee ja elinvoimaisuus lisääntyy.

Luonto ja luonnossa liikkuminen ovat siis miellyttävä tapa parantaa omaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Luonto auttaa palautumaan stressistä ja unen laatu paranee. Fyysinen kunto kohenee ilman varsinaista liikunnan harrastamisen tavoitetta ja sosiaalisten suhteiden solmiminen helpottuu saman henkisessä seurassa. Tule kokeilemaan luontoavusteista toimintaa!

Ilo Elää Hyvinvointipalvelut järjestää luonto- ja hevosavusteista toimintaa aikuisille ja lapsille sekä yksilö- että ryhmätoimintana. Ole yhteydessä ja löydä uusi ulottuvuus elämääsi!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: green care, luontoavusteinen toiminta, eläinavusteinen toiminta, luontosuhde

Itsetuntomme vaikutus tapaamme toimia

Sunnuntai 5.2.2017 klo 13.21 - KM, PsK Jaana Laurinvaara

kids-1966202__340.jpg

Itsetunto vaikuttaa suuresti tapaamme toimia ja havainnoida maailmaa. Suhtautuminen itseen ja omaan osaamiseen sekä kyvykkyyteen voi olla myönteistä tai kielteistä tai jotain näiden väliltä. Hyvän itsetunnon omaava henkilö kunnioittaa itseään ja pitää itseään arvokkaana, arvostaen samalla myös muita.

Itsetunto kehittyy ja muuttuu läpi koko elämän, myös aikuisena. Joillakin ikävaiheilla on erityinen yhteys itsetunnon laatuun ja sävyyn. Tärkeitä kehitysvaiheita ovat ainakin lapsen varhaisvaiheet, 2–3 vuoden ikään ajoittuva tahtomisen harjoitteluvaihe ja nuoruusvuodet.

Itsetunnolla on läheinen yhteys oman elämän tyydyttäväksi kokemisen kanssa. Itseään arvostava ihminen on yleensä aktiivinen vuorovaikutustilanteissa. Sellainen henkilö taas, jolla on epäilyksiä omasta arvostaan, ei usko omiin mahdollisuuksiinsa ja vähättelee saavutuksiaan. Hän voi vaatia itseltään niin paljon, ettei uskalla ryhtyä ollenkaan johonkin tehtävään.

Heikon itsetunnon omaavalla henkilöllä saattaa olla syyllisyydentunteita ja kroonista pelokkuutta. He ovat varovaisia ja pelkäävät välillä jopa sairaalloisesti epäonnistumisia. Vahvaan itsetuntoon taas liittyy itsensä ja ympäristönsä hallitsemisen tunne. Vahvan itsetunnon omaavat henkilöt ovat avoimia ja halukkaita ottamaan riskejä.

0011723r.jpgItsetunto vaikuttaa yksilön odotuksiin eli siihen, mitä hän odottaa tapahtuvan tulevaisuudessa. Yksilö toimii mielellään huomaamattaan odotustensa mukaisesti ja toteaa sitten olleensa oikeassa. Itsetunnon avulla henkilö antaa merkityksiä kokemuksilleen.  Se on yksilön sisäinen suodatin ja sen avulla tulkitaan kokemuksia ja tilanteita.

Toimimme usein ns. automaattiohjauksella eli tulkitsemme ympäröivää maailmaamme ja havaintojamme aikaisempien kokemustemme kautta. Ajatuskulkumme, asenteemme ja pinttyneet negatiiviset tapamme, jolla puhumme itsellemme saattavat ohjata huomiotamme ja toimintaamme epämieluisaan suuntaan huomaamattamme.

Menneisyydessä opitut tulkinnat ja uskomukset on kuitenkin mahdollista muuttaa tiedostamalla ne. Se ei tapahdu ihan käden käänteessä, mutta määrätietoinen itsetunnon kehittäminen kaikissa ikävaiheissa kannattaa, sillä se saattaa muuttaa tapamme suhtautua asioihin ja elämämme täydellisesti. Koskaan ei ole liian myöhäistä!

Kärsitkö huonosta itsetunnosta? Lähde kehittämään kanssani itsetuntoasi järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti. Myös skype-mahdollisuus. Ota yhteyttä TÄSTÄ

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsetunto, minäkuva, itsetunnon merkitys

Hyvinvointimuutos kutsuu, lähde mukaan

Torstai 9.6.2016 klo 9.41 - PsK, KM Jaana Laurinvaara

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta on monella tapaa terveellistä. Säännöllinen liikunta ehkäisee ainakin diabetesta, osteoporoosia, syöpää, aivohalvauksia ja myös aivosairauksia, kuten dementia ja masennus. Mahdollisimman monipuolinen liikunta on parasta, siis sellainen, joka rasittaa sekä verenkiertoelimistöä että lihaskuntoa. Venyttely auttaa nivelten liikeratoihin ja liikkuvuuteen sekä rentouttaa lihaksia. Jo muutaman minuutin liikunta vaikuttaa aineenvaihduntaan tunnin ajan.

Lady_In_Kayak.jpg

Useimmat meistä tietävät liikunnan hyvää tekevät vaikutukset ja saattaa olla, että lääkäri on jopa kehottanut aloittamaan säännöllisen liikunnan terveydellisistä sysitä. Siitä huolimatta ei pääse alkuun tai jos pääsee alkuun, voi motivaatio kadota alkuinnostuksen jälkeen. Syitä vähäiseen liikkumiseen voi olla monia ja henkilö voi jopa tuntea, että ei ole ollutkaan koskaan kiinnostunut liikunnasta tai ei ole löytänyt sitä omaa lajiaan.

Hyvä rinnalla kulkija tai valmentaja voi auttaa motivaation löytämisessä ja ylläpitämisessä. Motivaatio on varsin henkilökohtainen asia ja siihen ei ole on/off –kytkintä. Valmentajan onkin tärkeä miettiä, miten voi auttaa valmennettavaansa löytämään sisäisen motivaation liikkumiseen. Kun henkilö saa nautinnon ja kokee palkitsevana liikkumisen itsessään, puhutaan sisäisestä motivaatiosta. Tällöin esim. ajan taju saattaa kadota ja henkilö kokee miellyttäviä tunteita liikkuessaan. Ulkoinen motivaatio saattaa myös toimia kannustimena liikkumiseen. Ulkoisesta motivaatiosta on kyse esim. silloin, kun henkilö liikkuu ulkoisen palkkion tai rangaistuksen takia. Ulkoisessa motivaatiossa on se heikkous, että kun kannustin (palkkio tai rangaistus) poistuu, katoaa motivaatio hyvinvointimuutokseen ja palataan helposti vanhaan toimintamalliin.

Liikkumisen aktivoimisessa voi myös auttaa omien arvojen mukainen ja joustava lähestyminen. Hyvinvointimuutos voidaan nähdä pitkäkestoisena prosessina, jolla on omien arvojen mukainen suunta ja merkitys. Tällöin muutos lähtee henkilöstä itsestään ja motivaatio säilyy tuoden mukanaan hyvän olon ja paremman kunnon. Hyvinvointimuutos on pysyvä.

Kaiken liikunnan ei tarvitse olla hikiliikuntaa. Myös pelkkä luonnossa käveleminen hoitaa, kun luovut luontoon mennessäsi suorittamisesta. Unohda tällöin sykemittari, puhelin ja musiikin kuuntelu korvakuulokkeilla ja siirry vain olemisen tilaan. Luonnossa saat sekä mielen että kehon elpymiskokemuksia, jotka ovat tällä hetkellä laajan tutkimuksen kohteena. Luonnossa liikkumisen on todettu laskevan sydämen sykettä, verenpainetta ja stressihormonien tasoa.

Kesä on oivallinen aika aloittaa hyvinvointimuutos, jonka osana voi olla liikunnan lisääminen. Kesällä on helpompi uskaltautua uusiin kokeiluihin niin ravinnon kuin liikunnankin suhteen ja päästää muutenkin irti vanhasta. Mikäli tuntuu, että tarvitset ulkopuolista kannustusta tai näkökulmaa, ota yhteyttä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointi, motivaatio, liikunta, green care

Ensivaikutelman voit antaa vain kerran

Torstai 24.3.2016 klo 18.46 - Jaana Laurinvaara

Kun kohtaapapukaijat_oksalla_web.jpgmme uuden ihmisen, ensivaikutelma hänestä syntyy hyvin nopeasti. Tutkimusten mukaan jo 90 sekunnissa olemme luoneet hänestä suhteellisen pysyvän ensivaikutelman. Miten ensivaikutelma sitten syntyy?

Yleisesti vallitsevan käsityksen mukaan ensivaikutelma muodostuu tiedostetuista ja tiedostamattomista havainnoistamme. Poliisin tunnistamme heti hänen työasustaan, samoin sairaanhoitajan. Tiedostamattomat, ns. intuitiiviset havainnot koskevat taas ihmisen olemusta ja tapaa liikkua sekä sitä, miten hänen ulkonäkönsä ja käyttäytymisensä muistuttavat meille entuudestaan tuttuja henkilöitä.

Näemme uudessa ihmisessä omia toiveitamme, pelkojamme ja ennakkoluulojamme, jotka syntyvät aikaisemmista kokemuksistamme. Liitämme uuteen henkilöön tuntemiemme henkilöiden ominaisuuksia ja piirteitä. Tämän jälkeen ryhdymme etsimään käsitystämme tukevia havaintoja kyseisestä ihmisestä ja hänen tavastaan toimia.

Ulkonäöllä on suuri merkitys ensivaikutelman syntymiseen samoin kehonkielellä. Jos haluaa antaa totuudenmukaisen ensivaikutelman itsestään, kannattaa olla sellainen, millainen oikeasti on ja millaisia arvoja edustaa. Tämän edellytyksenä on realistinen käsitys itsestä ja hyvä itsetuntemus.

Myönteisen ensivaikutelman syntymistä edesauttaa hymyily ja silmiin katsominen. Sanat vaikuttavat tutkimusten mukaan ensivaikutelman syntymisessä vähemmän kuin äänensävy ja kehonkieli. Jos sanat ja kehonkieli ovat ristiriidassa keskenään, uskomme enemmän kehonkieleen.

Ensivaikutelma on yleensä huomattavan pysyvä. Mitäpä jos ensi kerralla tavattuasi uuden ihmisen kyseenalaistat tietoisesti hänestä luomasi ensivaikutelman?  Pyri tiedostamaan, mitkä ovat omia ennakkoluulojasi ja huomio henkilön piirteitä ja tekoja, jotka ovat jääneet havaintojesi ulkopuolelle luodessasi hänestä ensivaikutelman. Näin elämästäsi tulee mielenkiintoisempaa ja pääset monipuolistamaan ystäväpiiriäsi sekä tutustumaan uusiin ajattelumaailmoihin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ensivaikutelma

Miten minusta tuli minä?

Torstai 17.3.2016 klo 23.19 - KM, PsK Jaana Laurinvaara

Jokainen meistä on varmaan joskus miettinyt, miten itsestä on tullut juuri tällainen. Välillä meidän on vaikea hyväksyä kaikkia minuuteemme kuuluvia piirteitä ja toivoisimme olevamme ainakin hetkittäin toisenlaisia. Tämän hetkisen tiedon mukaan voidaan karkeasti sanoa, että sekä perimä että ympäristö vaikuttavat noin puoliksi  minuutemme kehittymiseen. Ympäristön vaikutus on siis todella suuri. Tätä on voitu tutkia, kun identtiset kaksoset ovat joutuneet heti syntymänsä jälkeen eri kasvuympäristöön ja viettäneet elämänsä erossa toisistaan.

Ihmisen minäkuva ilmenee tavassa, jolla hän kuvaa persoonaansa, omaa osaamistaan, kykyjään, tavoitteitaan, ihanteitaan ja odotuksiaan. Se on ihmisen päätösten ja elämän ratkaisujen eräänlainen kivijalka.  Minäkuva jäsentää siis ihmisen sisäisiä toimintoja ja ohjaa hänen käyttäytymistään.  Minäkuvan muodostumiseen ja muutokseen vaikuttaa tieto ja havainnot siitä, miten muut ihmiset suhtautuvat häneen.

Ihmistä sanotaan usein sosiaaliseksi eläimeksi. Olemme olemassa sosiaalisten suhteiden kautta ja niiden avulla. Identiteetin kehittyminen alkaa varhaisessa lapsuudessa ja jatkuu läpi koko ihmisen eliniän. Lapsen minäkuva syntyy peilisuhteen ja samaistumisen kautta. Koska lapsella ei ole aluksi käsitystä siitä, millainen hän on, näkee hän itsensä ikään kuin vanhempien tarjoamasta peilistä. Peilisuhteella ymmärretään siis vuorovaikutusta, josta käy ilmi, miten vanhemmat ja muut lapselle tärkeät ihmiset suhtautuvat häneen. Peilisuhde jatkuu ainakin murrosiän loppuun saakka.

Identiteetti on minän pysyvyyttä ja varmuutta kuvaava tunne, varmuutta siitä, kuka on ja keneksi on kasvamassa.  Identiteetin muodostuminen ei siis ole pelkästään nuoruuden kehitystehtävä, vaan identiteetin kasvu ja kehitys voi jatkua ihmisillä pitkälle aikuisuuteen edistäen samalla psykososiaalista hyvinvointia. Identiteetin kehittyminen vaatii yhteyden toisiin ihmisiin ja mahdollisuuden käyttää toisia ihmisiä peilinä, siis yhteisöllisyyttä.

Ihminen arvioi ympäristöään minäkäsityksensä kautta. Minäkäsitys on myös voimaantumisen kannalta keskeinen, sillä ihmisen käsitys itsestään on yhteydessä siihen, millaisia odotuksia hänellä on tulevaisuutta kohtaan ja miten hän arvioi omat voimavaransa. Vahvan itsetunnon omaava ihminen on saanut hyväksymisen kokemuksia uskoen kykenevänsä suoriutumaan tehtävistään ja suhtautuen luottavaisesti tulevaisuuteen. Heikon itsetunnon omaavalla ihmisellä ei tällaista kykyä ole. Häneltä voi puuttua usko itseen ja maailmaan. Elämän mielekkyys ei ole niin itsestään selvää, eikä sen seurauksena ole motivaatiota päästä tavoitteisiin ja tehdä päätöksiä. Itsetunto on yksi taustalla oleva tekijä, joka saa meidät suhtautumaan erilailla muutostilanteissa.

Nykyisin muutoksille alttiissa työelämässä vaaditaan oman minän ja identiteetin peilaamista, kyseenalaistamista, uudelleenjärjestelyä ja totuttujen rajojen ylittämistä. Ihmisen identiteetti muuttuu läpi koko elämän. Näin ollen on aina mahdollista lähteä tietoisesti kehittämään oman minuutensa sellaisia puolia, joihin haluaa panostaa.

Coaching ja työnohjaus tarjoavat erinomaisen paikan oman, varsinkin työminän ja ammatti-identiteetin peilaamiseen, kyseenalaistamiseen ja uudelleenjärjestelyyn valmentajan (coach) tai työnohjaajan toimiessa peilinä ja uudelleen opitun käyttäytymisen sparraajana sekä vahvistajana.

Minäkuva voi siis muuttua riittävän pitkäkestoisessa coaching- tai työnohjausprosessissa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa saadun palautteen kautta. Yksilö kyseenalaistaa saamansa palautteen seurauksena aiempia ajattelutottumuksiaan, minkä seurauksena oma suhtautuminen itseen muuttuu. Ryhmän jäsenet ja työnohjaaja/coach vahvistavat yksilön muuttunutta suhtautumista itseensä, joka heijastuu muuttuneena toimintana. Ryhmältä saadun palautteen avulla uusi minäkuva pääsee ”juurtumaan” ja yleistymään myös ohjauksen ulkopuoliseen maailmaan. Erittäin tärkeää on myös lähiympäristön myönteiset ja kannustavat reaktiot henkilön muuttuneeseen toimintaan, mikä ei aina ole kuitenkaan itsestään selvää.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: minäkuva, identiteetti, työnohjaus, coaching